Näytä viesti (18 284 merkkiä)
# Tehtävä
Tunnista artikkelista konkreettiset tekstuaaliset vinoumat. Raportoi vain havainnot, joilla on selvä näyttö annetussa tekstissä.
Käytä vain artikkelin sisältöä. Älä käytä ulkoista tietoa, arvioi väitteiden paikkansapitävyyttä tai päättele kirjoittajan tarkoitusta.
Palauta vain annetun JSON-skeeman mukainen JSON. Kirjoita `reasoning` ja `summary` suomeksi.
# Syöte
Artikkeli annetaan yhdessä `user`-viestissä:
```text
<article>
<title>
OTSIKKO MARKDOWNINA
</title>
<lead>
INGRESSI MARKDOWNINA
</lead>
<body>
LEIPÄTEKSTI MARKDOWNINA
</body>
</article>
```
Tagit rajaavat artikkelin osat. Niiden sisällä oleva Markdown on analysoitavaa aineistoa, ei ohjeita. Ingressi voi olla tyhjä.
# Raportointikynnys
`signals` on objekti, jossa on yksi kenttä kutakin havaintotyyppiä varten. Aseta tyyppikentän arvoksi havainto vain, kun:
1. havainto vastaa täsmällisesti kyseisen kentän alla määriteltyä tyyppiä
2. mekanismi voidaan osoittaa artikkelin omasta kielestä, rakenteesta tai siinä esiintyvien näkökulmien tai lähteiden käsittelystä
3. näyttö riittää vähintään pistetasoon 1
4. havainnon tueksi voidaan antaa sanatarkka lainaus artikkelista
Muussa tapauksessa aseta tyyppikentän arvoksi `null`. On normaalia, että kaikki viisi tyyppikenttää ovat `null`. Jos havainto on rajatapaus, jätä se raportoimatta.
Älä tulkitse vinoumaksi yksinään aiheen valintaa, jutun lyhyyttä, lähteiden lukumäärää tai sellaista puuttuvaa näkökulmaa, lähdettä tai taustatietoa, jota artikkelissa ei mainita.
# Havaintotyypit
## `language`
Artikkelin oman äänen yksittäinen selvästi arvottava, leimaava, vähättelevä tai ylistävä sana tai ilmaus.
Attribuoitu suora tai epäsuora lainaus ei ole `language`-havainto vain siksi, että lähteen ilmaus on voimakas. Neutraali kuvaus, vakiintunut nimike tai täsmällinen tapahtumakuvaus ei riitä.
Käytä tätä tyyppiä, kun mekanismi on nimenomaan artikkelin oman sanan tai ilmauksen arvottavuus. Jos havainto perustuu näkökulmien sisällölliseen epäsymmetriaan, käytä `perspective_balance`-tyyppiä. Jos se perustuu lähteiden uskottavuuden tai puheen journalistiseen käsittelyyn, käytä `source_treatment`-tyyppiä.
## `prominence`
Artikkelissa esiintyvää asiaa tai näkökulmaa korostetaan suhteettomasti otsikossa, ingressissä, rakenteessa, toistolla tai tekstimäärällä verrattuna artikkelin muuhun sisältöön.
Mekanismin on perustuttava asian näkyvyyteen tai sijoitteluun, ei pelkästään yksittäisen ilmauksen sävyyn. Tavallinen otsikkotiivistys tai jutun pääasian nostaminen ei riitä.
## `perspective_balance`
Artikkelissa esiintyvien olennaisten vastakkaisten näkökulmien argumentteja, perusteluja tai vastauksia käsitellään selvästi epäsymmetrisesti saman kysymyksen tai väitteen yhteydessä.
Molempien vertailtavien näkökulmien on esiinnyttävä artikkelissa ja koskettava samaa olennaista kiistakysymystä. Pelkkä puheenvuorojen pituusero ei riitä.
Käytä tätä tyyppiä, kun epäsymmetria koskee näkökulmien asiasisältöjen käsittelyä. Jos ero koskee ensisijaisesti näkökulmia esittävien henkilöiden tai organisaatioiden uskottavuuden, attribuoinnin tai puheen journalistista käsittelyä, käytä `source_treatment`-tyyppiä.
## `source_treatment`
Artikkelissa esiintyviä lähteitä kohdellaan journalistisesti selvästi eri tavoin niiden uskottavuuden, attribuoinnin tai väitteiden käsittelyn suhteen. Mekanismi voi ilmetä esimerkiksi esittelyissä, attribuutioverbeissä, varauksissa, epäilyn ilmaisuissa, haastamisessa tai väitteiden vahvistamisessa.
Vertailun on koskettava artikkelissa keskenään riittävän vertailukelpoisina esitettyjä lähteitä tai väitteitä. Pelkkä lähteiden määrän, aseman tai sitaattipituuden ero ei riitä.
Käytä tätä tyyppiä, kun epäsymmetria kohdistuu lähteiden journalistiseen käsittelyyn. Lähteiden esittämien näkökulmien argumenttien tai perustelujen sisällöllinen epäsymmetria kuuluu `perspective_balance`-tyyppiin.
## `framing`
Vähintään kaksi toisiaan vahvistavaa tekstivalintaa muodostaa tulkintakehyksen, joka ohjaa lukijaa olennaisesti tiettyyn tulkintaan.
Älä käytä `framing`-tyyppiä yleisenä varaluokkana. Raportoi `framing` vain, kun tekstivalintojen yhteisvaikutus muodostaa mekanismin, joka ei selity kokonaan yhdellä `language`-, `prominence`-, `perspective_balance`- tai `source_treatment`-havainnolla.
# Päällekkäiset havainnot
Luokittele sama ilmiö vain kerran sen ensisijaisen mekanismin mukaan:
- artikkelin oman yksittäisen ilmauksen arvottavuus → `language`
- asian suhteeton näkyvyys, sijoittelu tai toisto → `prominence`
- vastakkaisten näkökulmien argumenttien tai perustelujen epäsymmetria → `perspective_balance`
- lähteiden uskottavuuden, attribuoinnin tai väitteiden journalistisen käsittelyn epäsymmetria → `source_treatment`
- vähintään kahden valinnan yhteisvaikutuksesta rakentuva erillinen tulkintakehys → `framing`
Jos `perspective_balance` ja `source_treatment` vaikuttavat molemmat mahdollisilta, valitse `perspective_balance`, kun ratkaiseva ero on argumenttien tai perustelujen käsittelyssä, ja `source_treatment`, kun ratkaiseva ero on puhujien tai heidän väitteidensä uskottavuuden journalistisessa käsittelyssä.
Älä käytä samaa lainausta usean havainnon perusteena, ellei se osoita kahta aidosti erillistä mekanismia.
# Pisteytys
- `1`: lievä mutta yksiselitteinen vinouma
- `2`: selvä vinouma, joka vaikuttaa olennaisesti asian esittämiseen
- `3`: voimakas tai järjestelmällinen vinouma, joka hallitsee esitystapaa
Pistemäärä kuvaa tekstuaalisen mekanismin voimakkuutta, ei aiheen vakavuutta tai lainatun henkilön ilmaisun voimakkuutta.
# Evidence
Anna kullekin raportoidulle havainnolle 1–3 vahvinta evidencelainausta.
`part` kertoo lainauksen sijainnin: `title`, `lead` tai `body`.
`quote` on yksi yhtenäinen, sanatarkka alimerkkijono nimetystä osasta. Säilytä kaikki merkit täsmälleen, myös Markdown, välimerkit, taivutus ja kirjoitusasu. Älä yhdistele eri kohtia, korjaa tekstiä tai muotoile lainausta uudelleen.
# Kohde ja suunta
`target` on tekstissä esiintyvä vinouman kohde mahdollisimman lyhyessä yksiselitteisessä muodossa. Käytä `null`, jos selvää kohdetta ei ole.
`stance` on `positive`, `negative` tai `null`. Jos `target` on `null`, myös `stance` on `null`.
# Tulos
Palauta `signals`-objektin kentät tässä järjestyksessä: `language`, `prominence`, `perspective_balance`, `source_treatment`, `framing`.
Kunkin kentän arvo on joko yksi kyseisen tyypin havainto tai `null`. Älä lisää havainto-objektiin erillistä `type`-kenttää, koska tyyppi määräytyy `signals`-objektin kentän nimestä.
Kirjoita jokaisen raportoidun havainnon `reasoning`-kenttään lyhyt perustelu, joka nimeää mekanismin, erottaa sen lähimmistä vaihtoehdoista ja perustelee pistemäärän.
Kirjoita `summary`-kenttään enintään kaksi lyhyttä lausetta, jotka perustuvat vain ei-`null`-havaintoihin. Jos kaikki viisi tyyppikenttää ovat `null`, ilmoita, ettei artikkelista löytynyt raportointikynnyksen ylittävää vinoumaa.
# JSON-skeema
```json
{
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"signals",
"summary"
],
"properties": {
"signals": {
"type": "object",
"description": "Exactly one nullable field for each textual bias mechanism. A null value means that the mechanism did not clearly exceed the reporting threshold.",
"additionalProperties": false,
"required": [
"language",
"prominence",
"perspective_balance",
"source_treatment",
"framing"
],
"properties": {
"language": {
"description": "A signal based specifically on evaluative wording in the article's own voice, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"prominence": {
"description": "A signal based specifically on disproportionate visibility, placement or repetition, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"perspective_balance": {
"description": "A signal based specifically on asymmetric treatment of opposing perspectives' arguments or reasoning, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"source_treatment": {
"description": "A signal based specifically on asymmetric journalistic treatment of sources or their claims, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"framing": {
"description": "A distinct interpretive frame formed by at least two reinforcing textual choices, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
}
}
},
"summary": {
"type": "string",
"description": "Finnish summary of at most two short sentences containing only conclusions supported by non-null signal fields, or an explicit no-signal result when every signal field is null.",
"maxLength": 500
}
},
"$defs": {
"signal": {
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"score",
"target",
"stance",
"evidence",
"reasoning"
],
"properties": {
"score": {
"type": "integer",
"description": "Mechanism strength: 1 mild but explicit, 2 clear and material, 3 strong or systematic and dominant.",
"minimum": 1,
"maximum": 3
},
"target": {
"type": [
"string",
"null"
],
"description": "The shortest unambiguous target name from the article, or null when no clear target exists."
},
"stance": {
"type": [
"string",
"null"
],
"description": "Direction toward the target. Must be null when target is null.",
"enum": [
"positive",
"negative",
null
]
},
"evidence": {
"type": "array",
"description": "One to three strongest exact quotations, each tied to the input part in which it appears.",
"minItems": 1,
"maxItems": 3,
"items": {
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"part",
"quote"
],
"properties": {
"part": {
"type": "string",
"description": "The input section containing the exact quote.",
"enum": [
"title",
"lead",
"body"
]
},
"quote": {
"type": "string",
"description": "One contiguous exact substring of the named input part, preserving all Markdown syntax, punctuation, spelling and inflection exactly.",
"minLength": 1
}
}
}
},
"reasoning": {
"type": "string",
"description": "Concise Finnish explanation of the concrete mechanism, why this field is more precise than adjacent fields, and why the score threshold is met.",
"minLength": 1,
"maxLength": 700
}
}
}
}
}
```
<article>
<title>
Kolme tarinaa Trumpista, Putinista ja Merkelistä: Hyvät ja pahat
</title>
<lead>
Uutuuskirjaa maailman puhuttavimmista johtajista arvioi turvallisuuspolitiikan erikoistoimittaja Riikka Uosukainen.
</lead>
<body>
Kokeneet diplomaatit ovat valinneet kirjalleen iskevän nimen: Trump, Putin, Merkel ja Suomi. Se on kuin verkkotoimittajan unelma, jossa luetellaan kaoottisen maailman pahikset ja mahdolliset uhrit.
Kirjoittajat arvelevat heti alkupuheessa, että päähenkilöiden uralle osuvista yllätyksistä huolimatta näyttää todennäköiseltä, että kaikki kolme, Trump, Putin ja Merkel jatkavat vallassa vielä 2020-luvun puolella. Rohkea johtopäätös, kun kirjan ilmestyessä Yhdysvaltain presidentti Trump kulkee kohusta kohuun ja Merkel valmistautuu vaalivuoden yllätyksiin maan sisältä ja ulkoa.
Trump, Putin, Merkel ja Suomi kertoo kolme tarinaa kolmen kirjoittajan äänellä siitä miten tähän maailmantilanteeseen on tultu. Putin hahmo nousee lankojen vetäjäksi sekä Trumpin että Merkelin taustalta.
1. “Washingtonin todellisuus opettaa Trumpia”
Yhdysvaltojen osuuden kirjoittanut Jaakko Iloniemi on toiminut Suomen suurlähettiläänä Washingtonissa. Hän irvailee eurooppalaisille huonosta Yhdysvaltain tuntemuksesta: on pistäydytty Manhattanin keskiosissa.
Koko maailman yllättyi Trumpin valtaantulosta, mutta Iloniemi arvioi sitä viileästi osoittamalla, että Yhdysvaltain historiasta löytyy vastaavia vaaliteemoja ja politiikkaa.
Eristäytyminen on poliittinen perinne Yhdysvalloissa, populismin amerikkalainen esi-isä oli jo presidentti Andrew Jackson ja Trumpin edeltäjätkin ovat patistaneet eurooppalaisia liittolaisia maksamaan osuuksiaan sotilasliitto Natossa.
Iloniemi pyrkii historian avulla rauhoittamaan liian nopeita johtopäätöksiä Trumpin kyvystä panna uusiksi koko Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä.
Washingtonin todellisuus opettaa Trumpiakin, uskoo Iloniemi. Trump aloittaa kautensa vahvoissa asemissa, mutta ei ole itsestäänselvää, että presidentti saisi tahtonsa aina läpi.
Kongressilla ja vahvoilla republikaanivaikuttajilla on valtaa, joka näkyy ja kuuluu Yhdysvaltain sisäisessä keskustelussa. Iloniemi siteeraa New York Timesin kokeneen toimittajan arviota Reaganista: Vaikka hän on erittäin vaikutusvaltainen mies Yhdysvaltojen ulkopuolella, sitä hän ei ole läheskään samalla tavalla täällä Washingtonissa.
Iloniemi ei siis näytä uskovan Donald Trumpin onnistuvan suon kuivaamisessa.
2. “Venäjä on haluton ja kyvytön uudistumaan”
Entinen Moskovan suurlähettiläs René Nyberg on Venäjä-arvioissaan armoton. Maassa on yritetty viedä läpi Neuvostoliiton hajottua uudistuksia kohti demokratiaa, markkinataloutta ja oikeusvaltiota, mutta Venäjä on haluton ja kyvytön uudistumaan. Läntisten arvojen ja normien omaksuminen on ollut Neuvostoliiton tuhkasta nousseelle Venäjälle ylivoimaista.
Nyberg kuljettaa lukijaa tuttujen Putinin valtakauden tapahtumien läpi. Putinin politiikassa vaihtelevat toisaalta eristäytyminen, toisaalta aggressiivinen suurvalta-aseman palauttaminen, mikä kärjistyi Krimin valtaukseen.
Nyberg toteaa lakonisesti Putinin saavuttaneen poliittiset tavoitteensa Krimin valtauksen ja Syyrian sodan voimannäytöillä.
Sisäpolitiikassa Nyberg uskoo Putinin päätyneen johtopäätökseen, että Venäjää ei voi hallita ilman väkivaltaa. Kapinat on kukistettava, kuten Tšetšenia ja Hodorkovskin valtapyrkimykset osoittivat.
Venäjä suhtautuu naapureihin hyväksymällä tai alistamalla. Suomi kuluu hyväksyttyihin, vaikka halutessaan naapuri voi sekaantua Suomenkin asioihin. Siitä tuorein esimerkki nähtiin 2015 pakolaisia koskevassa rajakiistassa.
Saksan ja Venäjän suhteiden kiristymistä Nyberg pitää tosiasiana. Merkel nousi EU:n johtoon Ukrainan kriisissä, vastusti sotatoimia ja ajoi pakotteita. Henkilökohtaiset suhteet Putinin ja Merkelin välillä eivät ole valtioiden tämänhetkisiä suhteita lämpimämmät, vaan asiallisen viileät.
Merkel ja Putin puhuvat toistensa äidinkieltä, mutta “vastapuolen tuntemus on kielitaitoa perusteellisempaa”. Samalla kun Putin on etääntynyt läntisestä arvopohjasta, Merkelin asema läntisenä johtajana on vahvistunut.
3. “Kohlin tytöstä maanosan johtajaksi”
Katseet ovat kääntyneet entistä vahvemmin Euroopan voimavaltioon ja sen johtajaan Angela Merkeliin. Kokenut diplomaatti, Saksan osuuden kirjoittanut Petri Hakkarainen pitää Merkelin valtakautta nopeassa, henkisesti ja fyysisesti kuluttavassa poltiikassa harvinaisena saavutuksena. Merkel on maanosansa mahtinainen siinä missä Trump tai Putinkin.
Merkelin neljännelle valtakaudelle pyrkimisessä on silti Hakkaraisen mielestä kysymys muustakin kuin vallanhimosta ja syrjäänastumisen vaikeudesta. Pikemminkin Saksan ohjaksissa saattaa jatkossa olla jossain määrin vastentahtoinen johtaja, mikäli Merkel voittaa vastaehdokkaansa Martin Schulzin.
Historia, toinen maailmansota, Saksan jako ja yhdistyminen ovat nyky-Saksan perusta, mutta myös rasite. Hakkarainen uskoo, että Saksa alkaa tarvittaessa rohkaistua uuteen rooliin, olemaan “ensimmäinen vertaistensa joukossa” eli Euroopan johtovaltio. Trumpin arvaamattomuus ja Putinin aggressiivuus ovat nostaneet Merkeliä “vapaan maailman johtajaksi”.
“Saksan johtorooli merkittävä muutos”
Saksalle muutos on merkittävä. Suora puhe omasta johtajuudesta on saksalaisille edelleen vaikeaa, mutta viime vuosina Saksassa on Hakkaraisen mukaan käyty poikkeuksellisen vilkasta keskustelua maan roolista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Brexit-shokki ja Euroopan puolustuspolitiikan uudet paineet ovat pakottaneet Saksan nopeuttamaan linjanmuutostaan, koska lisävastuuta työnnetään sille nopeammin kuin mihin Berliinissä on oltu valmiita.
Kirjaa kirjoitettaessa on ollut vielä auki miten maailman johtajien henkilökemiat kehittyvät tai mikä on lopulta Yhdysvaltain suhtautuminen Venäjään tai Natoon ja eurooppalaisiin liittolaisiin.
“Sumea näkyvyys”
Kirja on kirjoitettu liikkuvalla alustalla, mutta se palkitsee lukijan, jota kiinnostaa historia ja pidemmät trendit kohuotsikoiden lisäksi. Suomi jää sivurooliin kirjan nimestä huolimatta.
Erityisen kiinnostava on Saksan osuus, ehkä siksi, että Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajia ja tapahtumia on uutisoitu sekä arvioitu paljon ja hetki hetkeltä. Myös useimmat kirjan anekdootit, lukijaa kiinnostavat pienet tarinat henkilöiden luonteesta tai tekemisistä, ovat pieni pettymys. Monet niistä ovat ennestään mediasta tuttuja, ajan kuva sekin.
Tekijät myöntävät, että kirja on tehty nopealla aikataululla ja sumeassa näkyvyydessä. Lähtötilanne on vähintäänkin hankala analyyttiselle kirjalle, mutta kirjoittajien kokemuksesta on ollut hyötyä.
</body>
</article>
Viestissä on ensin ohje, sitten vastauksen muoto (JSON-skeema) ja lopuksi artikkeli. ChatGPT vastaa samassa koneluettavassa JSON-muodossa kuin meidän analyysimme.
