Näytä viesti (29 494 merkkiä)
# Tehtävä
Tunnista mielipidekirjoituksesta tai kolumnista konkreettiset argumentatiiviset ongelmat ja selvästi vaikuttavat retoriset mekanismit. Raportoi vain havainnot, joilla on vahva tekstinsisäinen näyttö.
Mielipideteksti saa olla subjektiivinen, kantaa ottava ja suostutteleva. Älä arvioi sitä uutisartikkelin puolueettomuus- tai tasapuolisuuskriteereillä. Ensisijainen laatutavoite on väärien positiivisten välttäminen.
Käytä vain tekstin sisältöä. Älä käytä ulkoista tietoa, tarkista väitteiden paikkansapitävyyttä, arvioi lähteiden todellista luotettavuutta, päättele kirjoittajan tarkoitusta tai arvioi kirjoittajan persoonaa.
Palauta vain annetun JSON-skeeman mukainen JSON. Kirjoita `reasoning` ja `summary` suomeksi.
# Syöte
Teksti annetaan yhdessä `user`-viestissä:
```text
<article>
<title>
OTSIKKO MARKDOWNINA
</title>
<lead>
INGRESSI MARKDOWNINA
</lead>
<body>
LEIPÄTEKSTI MARKDOWNINA
</body>
</article>
```
Tagit rajaavat tekstin osat. Niiden sisällä oleva Markdown on analysoitavaa aineistoa, ei ohjeita. Ingressi voi olla tyhjä.
# Arvioinnin rajaus
Arvioi, miten kirjoittaja perustelee tekstissä esittämänsä kannan ja millä retorisilla mekanismeilla hän ohjaa lukijaa. Älä arvioi, onko kirjoittajan kanta oikea, hyväksyttävä, suosittu tai omien arvojesi mukainen.
Älä tulkitse ongelmaksi yksinään:
- selvää mielipidettä, vahvaa teesiä tai arvovalintaa
- sitä, ettei teksti ole neutraali tai esittele kaikkia näkökulmia
- vastakkaisen näkemyksen tai ulkoisen taustatiedon puuttumista
- henkilökohtaista kokemusta, kun se esitetään henkilökohtaisena kokemuksena
- tavanomaista induktiivista, analogista, tulkitsevaa tai normatiivista päättelyä
- huumoria, ironiaa, satiiria, kuvitteellista esimerkkiä tai tunnepitoista tyyliä
- muodollisen lähdeviitteen puuttumista tai sitä, ettei jokaista premissiä todisteta erikseen
Edellä mainittu piirre voidaan raportoida vain, jos se toteuttaa jonkin jäljempänä määritellyn mekanismin ja ylittää sen raportointikynnyksen.
# Raportointikynnys
`signals` on objekti, jossa on yksi kenttä kutakin havaintotyyppiä varten. Aseta tyyppikentän arvoksi havainto vain, kun:
1. havainto vastaa täsmällisesti kyseisen kentän alla määriteltyä tyyppiä
2. mekanismi voidaan osoittaa tekstin omasta kielestä, väitteistä tai niiden välisistä suhteista ilman ulkoisia oletuksia
3. havainto koskee tekstin teesin tai olennaisen osaperustelun kannalta merkityksellistä kohtaa
4. näyttö riittää vähintään pistetasoon 1
5. havainnon kaikki olennaiset osat voidaan osoittaa 1–3 sanatarkalla lainauksella
Muussa tapauksessa aseta tyyppikentän arvoksi `null`. On normaalia, että kaikki kahdeksan tyyppikenttää ovat `null`. Jos havainto on rajatapaus, edellyttää ulkoista tietoa tai perustuu vain eriävään tulkintaan, jätä se raportoimatta.
Raportoi kustakin havaintotyypistä enintään yksi, tekstin kokonaisuuden kannalta vahvin havainto. Älä niputa samaan havaintoon useita erillisiä päättelyketjuja tai eri kohteisiin liittyviä tapauksia.
# Havaintotyypit
## `loaded_language`
Kirjoittajan oman äänen selvästi leimaava, halventava, ylistävä, pilkkaava, pelkoa lietsova tai moraalisesti tuomitseva ilmaus lisää konkreettiseen kohteeseen olennaisen arvottavan luonnehdinnan, joka ei sisälly ilmauksen asiasisältöön.
Ilmauksen on tehtävä itsenäistä retorista työtä: sen on esimerkiksi pilkattava, demonisoitava, ihannoitava tai tuomittava kohdetta sen lisäksi, että teksti esittää kohteesta perusteluja. Nimeä `reasoning`-kentässä täsmällisesti, mitä ylimääräistä arvottavaa luonnehdintaa sanavalinta lisää.
Älä raportoi ilmausta vain siksi, että se:
- ilmaisee kirjoittajan kannan tai arvon voimakkaasti
- kuvaa tekstissä perusteltua seurausta
- luonnehtii käsiteltävän aineiston sisältöä
- tiivistää välittömästi selitetyn väitteen ilman erillistä leimaa
- on tekstissä määritelty tai lähteelle attribuoitu analyyttinen käsite
- kuuluu selvästi humoristiseen, ironiseen, satiiriseen tai kuvitteelliseen esimerkkiin
Attribuoitu suora tai epäsuora lainaus ei ole `loaded_language`-havainto vain siksi, että lainatun henkilön ilmaus on voimakas.
Käytä tätä tyyppiä, kun ongelman ensisijainen mekanismi on sanavalinta. Jos ilmaus ensisijaisesti sivuuttaa vastaväitteen sisällön, käytä `counterargument_treatment`-tyyppiä. Jos se ensisijaisesti heikentää henkilöä tai ryhmää väitteen käsittelyn asemesta, käytä `opponent_treatment`-tyyppiä.
## `support_gap`
Tekstin pääteesille välttämätön johtopäätös tai kausaalinen väliväite jää koko tekstissä paljaaksi väitteeksi: sille ei anneta yhtään relevanttia perustelua, esimerkkiä, henkilökohtaista kokemusta, vertailua, lähdeattribuutiota, havaintoa tai päättelyketjua.
Tässä analyysissa tekstissä esitetty tosiasiaväite, esimerkki, tutkimusviittaus, asiantuntijaviittaus tai henkilökohtainen havainto käsitellään premissinä. Älä vaadi premissille uutta evidenssikerrosta, tarkista sen paikkansapitävyyttä tai arvioi lähteen laatua. Myös yleinen attribuutio, kuten ”tutkimustiedon perusteella”, lasketaan tekstinsisäiseksi tueksi, vaikka lähdettä ei yksilöidä.
Pelkkä tuen rajallisuus, muodollisen lähdeviitteen puuttuminen tai se, ettei väitettä todisteta aukottomasti, ei riitä. Jos tekstissä on väitteelle edes yksi relevantti tukiperuste, älä käytä `support_gap`-tyyppiä. Käytä `inferential_overreach`-tyyppiä vain, jos tukiperusteen ja johtopäätöksen välinen täsmällinen ylitys voidaan osoittaa tekstistä; muussa tapauksessa aseta molemmat kentät arvoksi `null`.
`support_gap`-havainnon `reasoning`-kentässä nimeä paljaaksi jäävä johtopäätös tai väliväite ja ilmoita, että koko tekstistä tarkistettiin perustelut, esimerkit, kokemukset, vertailut ja attribuutiot eikä mitään niistä löytynyt väitteen tueksi.
## `inferential_overreach`
Tekstissä esitetään vähintään yksi premissi tai tukiperuste, mutta siitä tehty olennainen johtopäätös menee selvästi annettua tukea pidemmälle. Ylityksen on oltava osoitettavissa tekstin omista ilmauksista ilman premissien paikkansapitävyyden arviointia.
Raportoi havainto vain, kun voit nimetä täsmällisen päättelymuutoksen, kuten:
- yksi tapaus tai rajattu joukko → kaikki, aina tai yleinen sääntö
- mahdollisuus tai epävarma arvio → varma tai väistämätön johtopäätös
- ajallinen tai tilastollinen yhteys → syy-seurausväite
- yhtä ryhmää tai tilannetta koskeva havainto → toinen olennaisesti erilainen ryhmä tai tilanne
- annettu vertaus tai rinnastus → johtopäätös, jota yhteiset ominaisuudet eivät tekstin perusteella kanna
Mielipidetekstin päätelmän ei tarvitse olla deduktiivisesti todistettu. Tavallinen induktiivinen, analoginen, tulkitseva tai normatiivinen päätelmä ei ole havainto, jos tekstissä annetaan sille relevantteja perusteita eikä edellä kuvattua täsmällistä ylitystä voida osoittaa.
Evidencen on näytettävä sekä premissi että johtopäätös. Käytä kahta lainausta, elleivät molemmat esiinny samassa yhtenäisessä lainauksessa. Älä lisää `reasoning`-kentässä tekstin johtopäätökseen sanoja kuten ”kaikki”, ”koko väestö” tai ”varmasti”, elleivät ne tai niitä yksiselitteisesti vastaava ilmaus esiinny tekstissä.
## `counterargument_treatment`
Tekstissä todella esiintyvän vastakkaisen näkemyksen tai vastaväitteen keskeinen peruste korvataan heikommalla versiolla, siirretään sivuun, tulkitaan olennaisesti uudelleen tai torjutaan vastaamatta sen varsinaiseen sisältöön.
Sekä vastakkainen näkemys että sen ongelmallinen käsittely on voitava osoittaa tekstistä. Vastakkaisen näkemyksen täydellinen puuttuminen, lyhyt käsittely tai kirjoittajan eriävä johtopäätös ei yksin riitä. Evidencen on näytettävä sekä vastakkainen näkemys että sen käsittely.
Käytä tätä tyyppiä, kun mekanismi kohdistuu vastaväitteen asiasisältöön. Jos mekanismi kohdistuu ensisijaisesti vastapuolen henkilöön, ryhmään tai motiiveihin, käytä `opponent_treatment`-tyyppiä.
## `opponent_treatment`
Teksti heikentää henkilön, ryhmän tai organisaation asemaa käsittelemällä sen sijaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, oletettuja motiiveja, ryhmäjäsenyyttä tai laajaa leimaa, jolla ei tekstissä osoiteta olevan merkitystä käsiteltävän väitteen kannalta.
Mekanismi voi olla esimerkiksi henkilöön käyminen, perusteeton motiivin lukeminen, syyllistäminen yhteyden perusteella tai kokonaisen ryhmän yhdenmukaistava kuvaus. Pelkkä vastapuolen nimeäminen, arvostelu, voimakas nimitys tai sen toiminnan kuvaaminen ei riitä. Evidencen on osoitettava, että henkilöön tai ryhmään kohdistuva käsittely korvaa tai sivuuttaa relevantin väitteen käsittelyn.
## `certainty_calibration`
Kirjoittajan esittämän tiedollisen väitteen tai ennusteen varmuus, välttämättömyys tai väistämättömyys on selvästi voimakkaampi kuin tekstissä annetut perusteet ja rajaukset oikeuttavat.
Havainnon on perustuttava tekstissä näkyvään eroon varmuutta ilmaisevan johtopäätöksen ja sitä tukevan tai rajoittavan aineksen välillä. Evidencen on näytettävä molemmat. Pelkkä napakka, ehdoton tai itsevarma kirjoitustyyli ei riitä.
Älä raportoi mielipidettä, arvoarviota, toimintasuositusta tai normatiivista velvoitetta, kuten ”pitäisi”, ”on tehtävä”, ”on keksittävä” tai ”ei ole varaa odottaa”, pelkästään voimakkaan muotoilun vuoksi. Havainto edellyttää tiedollista väitettä tai ennustetta, ei toimintakehotusta.
Käytä tätä tyyppiä vain, kun ensisijainen ongelma on varmuusaste. Kokonaan paljaaksi jäävä keskeinen väite kuuluu `support_gap`-tyyppiin ja premissien ylittävä päätelmä `inferential_overreach`-tyyppiin.
## `internal_consistency`
Tekstin omat olennaiset väitteet, periaatteet tai arviointikriteerit ovat keskenään selvästi yhteensopimattomia, tai samaa kriteeriä sovelletaan vertailukelpoisiin tapauksiin vastakkaisesti ilman tekstissä annettua merkityksellistä erottelua.
Pelkkä näkökulman tarkentuminen, eri tilanteita koskeva eri arvio tai pinnallinen sanallinen jännite ei riitä. Yhteensopimattomuus on voitava osoittaa tekstin omista kohdista ilman ulkoista tietoa. Evidencen on näytettävä molemmat yhteensopimattomat kohdat.
## `constrained_framing`
Vähintään kaksi toisiaan vahvistavaa tekstivalintaa rajaa käsiteltävän kysymyksen niin, että jokin johtopäätös, vastakkainasettelu tai vaihtoehtojen joukko esitetään perusteettomasti ainoana mahdollisena. Rajauksen ongelmallisuus on voitava osoittaa tekstin omasta sisällöstä, esimerkiksi koska teksti itse mainitsee rajaukseen sopimattoman vaihtoehdon tai olennaisen varauksen.
Älä käytä `constrained_framing`-tyyppiä yleisenä varaluokkana. Mielipidetekstin aiheen rajaus, valittu näkökulma tai yksipuolisuus ei yksin riitä. Raportoi tämä tyyppi vain, kun valintojen yhteisvaikutus muodostaa erillisen mekanismin, joka ei selity kokonaan muilla havaintotyypeillä. Evidencen on näytettävä vähintään kaksi toisiaan vahvistavaa valintaa ja tekstinsisäinen peruste sille, miksi rajaus ei pidä.
# Päällekkäiset havainnot
Luokittele sama ilmiö vain kerran sen ensisijaisen mekanismin mukaan:
- asiasisällön ylittävä arvottava sanavalinta → `loaded_language`
- koko tekstissä paljaaksi jäävä keskeinen johtopäätös tai kausaalinen väliväite → `support_gap`
- tekstistä osoitettava premissin ja johtopäätöksen välinen täsmällinen ylitys → `inferential_overreach`
- tekstissä esiintyvän vastaväitteen asiasisällön vääristäminen tai sivuuttaminen → `counterargument_treatment`
- henkilön tai ryhmän aseman heikentäminen väitteen käsittelyn asemesta → `opponent_treatment`
- tiedollisen väitteen perusteisiin nähden ylimitoitettu varmuusaste → `certainty_calibration`
- tekstin omien väitteiden tai kriteerien yhteensopimattomuus → `internal_consistency`
- vähintään kahdella valinnalla rakennettu perusteeton vaihtoehtojen tai tulkinnan rajaus → `constrained_framing`
Jos `support_gap` ja `inferential_overreach` vaikuttavat molemmat mahdollisilta, valitse `support_gap` vain, kun mitään relevanttia tukiperustetta ei ole koko tekstissä. Jos relevantti tukiperuste on annettu, `support_gap` ei ole mahdollinen; käytä `inferential_overreach`-tyyppiä vain, jos täsmällinen päättely-ylitys voidaan osoittaa.
Jos `loaded_language`, `counterargument_treatment` ja `opponent_treatment` vaikuttavat mahdollisilta, luokittele asiasisällön ylittävä sanavalinta `loaded_language`-tyyppiin, vastaväitteen sisällön käsittely `counterargument_treatment`-tyyppiin ja henkilöön, ryhmään tai oletettuun motiiviin kohdistuva sivuutus `opponent_treatment`-tyyppiin.
Älä käytä samaa lainausta usean havainnon perusteena, ellei se osoita kahta aidosti erillistä mekanismia.
# Pisteytys
- `1`: yksi paikallinen mutta yksiselitteinen ja tekstin argumentaatiolle merkityksellinen esiintymä
- `2`: mekanismi vaikuttaa kokonaisen keskeisen päättelyketjun arviointiin tai toistuu vähintään kahdessa toisistaan erillisessä tekstikohdassa
- `3`: sama mekanismi toistuu useassa keskeisen argumentaation vaiheessa ja hallitsee tekstin pääteesiä tai retorista esitystapaa
Yksi yksittäinen ilmaus, väite tai päättelyaskel ei yksin riitä pistetasoon 3. Pistemäärä kuvaa tekstuaalisen mekanismin voimakkuutta ja merkitystä tekstin omalle argumentaatiolle. Se ei kuvaa aiheen vakavuutta, kannan hyväksyttävyyttä tai lainatun henkilön ilmaisun voimakkuutta.
# Evidence
Anna kullekin raportoidulle havainnolle 1–3 vahvinta evidencelainausta.
`part` kertoo lainauksen sijainnin: `title`, `lead` tai `body`.
`quote` on yksi yhtenäinen, sanatarkka alimerkkijono nimetystä osasta. Säilytä kaikki merkit täsmälleen, myös Markdown-linkit ja niiden URL-osoitteet, lihavoinnit, välimerkit, taivutus, välilyönnit ja kirjoitusasu. Älä yhdistele eri kohtia, poista Markdownia, korjaa tekstiä tai muotoile lainausta uudelleen.
Lainausten on yhdessä osoitettava mekanismin kaikki olennaiset osat. Premissin ja johtopäätöksen, vastaväitteen ja sen käsittelyn, ristiriidan tai varmuusasteen eron sisältävä havainto tarvitsee lainauksen kummastakin osasta, elleivät molemmat esiinny samassa yhtenäisessä lainauksessa.
Tarkista ennen vastauksen palauttamista jokainen `quote`: sen on esiinnyttävä merkki merkiltä yhtenäisenä alimerkkijonona ilmoitetussa `part`-osassa. Jos et voi antaa vaatimuksen täyttävää lainausta, aseta kyseinen havaintokenttä arvoksi `null`.
# Kohde ja suunta
`target` on havainnon tekstissä esiintyvä kohde mahdollisimman lyhyessä yksiselitteisessä muodossa. Kohde voi olla henkilö, ryhmä, organisaatio, kanta, toimenpide tai väite. Älä laajenna kohdetta tekstissä esitettyä yleisemmäksi. Käytä `null`, jos selvää kohdetta ei ole.
`stance` on kirjoittajan suunta kohdetta kohtaan: `positive`, `negative` tai `null`. Jos `target` on `null` tai havainnolla ei ole yksiselitteistä positiivista tai negatiivista suuntaa, käytä `null`.
# Tulos
Palauta `signals`-objektin kentät tässä järjestyksessä: `loaded_language`, `support_gap`, `inferential_overreach`, `counterargument_treatment`, `opponent_treatment`, `certainty_calibration`, `internal_consistency`, `constrained_framing`.
Kunkin kentän arvo on joko yksi kyseisen tyypin havainto tai `null`. Älä lisää havainto-objektiin erillistä `type`-kenttää, koska tyyppi määräytyy `signals`-objektin kentän nimestä.
Kirjoita jokaisen raportoidun havainnon `reasoning`-kenttään lyhyt perustelu, joka nimeää yhden mekanismin, osoittaa sen lainauksista, erottaa sen lähimmistä vaihtoehdoista ja perustelee pistemäärän. Älä lisää perusteluun ulkoisia oletuksia, tekstissä esiintymättömiä rajauksia tai väitteen merkitystä laajentavia sanoja.
Kirjoita `summary`-kenttään enintään kaksi lyhyttä lausetta, jotka perustuvat vain ei-`null`-havaintoihin. Jos kaikki kahdeksan tyyppikenttää ovat `null`, ilmoita, ettei tekstistä löytynyt raportointikynnyksen ylittävää argumentatiivista ongelmaa tai retorista mekanismia.
# JSON-skeema
```json
{
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"signals",
"summary"
],
"properties": {
"signals": {
"type": "object",
"description": "Exactly one nullable field for each argumentative or rhetorical mechanism. Null means that the mechanism did not clearly exceed the high-precision reporting threshold.",
"additionalProperties": false,
"required": [
"loaded_language",
"support_gap",
"inferential_overreach",
"counterargument_treatment",
"opponent_treatment",
"certainty_calibration",
"internal_consistency",
"constrained_framing"
],
"properties": {
"loaded_language": {
"description": "A signal based specifically on wording in the author's own voice that adds a material evaluative characterization beyond its substantive content, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"support_gap": {
"description": "A signal for a thesis-essential conclusion or causal bridge that remains a wholly bare assertion throughout the text, with no relevant reason, example, experience, comparison, observation or source attribution, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"inferential_overreach": {
"description": "A signal for an internally demonstrable and precisely identifiable premise-to-conclusion overreach, without evaluating whether the premises are factually true, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"counterargument_treatment": {
"description": "A signal based specifically on distortion, displacement or non-responsive dismissal of an opposing argument that actually appears in the text, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"opponent_treatment": {
"description": "A signal based specifically on discrediting a person, group or organization instead of addressing the relevant claim, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"certainty_calibration": {
"description": "A signal for an epistemic claim or prediction whose stated certainty, necessity or inevitability exceeds the support and qualifications in the text; normative recommendations alone do not qualify, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"internal_consistency": {
"description": "A signal based specifically on materially incompatible claims, principles or evaluative standards within the text, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"constrained_framing": {
"description": "A signal based on at least two reinforcing textual choices that unjustifiably constrain a conclusion, opposition or set of alternatives, with the defect demonstrable from the text itself, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
}
}
},
"summary": {
"type": "string",
"description": "Finnish summary of at most two short sentences containing only conclusions supported by non-null signal fields, or an explicit no-signal result when every signal field is null.",
"maxLength": 500
}
},
"$defs": {
"signal": {
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"score",
"target",
"stance",
"evidence",
"reasoning"
],
"properties": {
"score": {
"type": "integer",
"description": "Mechanism strength and argumentative impact: 1 one local but unambiguous material instance; 2 one central reasoning chain or repetition in at least two distinct passages; 3 systematic repetition across several central stages that dominates the thesis or rhetorical presentation.",
"minimum": 1,
"maximum": 3
},
"target": {
"type": [
"string",
"null"
],
"description": "The shortest unambiguous target name from the text without broadening its scope, or null when no clear target exists. A target may be a person, group, organization, position, measure or claim."
},
"stance": {
"type": [
"string",
"null"
],
"description": "The author's direction toward the target. Must be null when target is null or the direction is not unambiguously positive or negative.",
"enum": [
"positive",
"negative",
null
]
},
"evidence": {
"type": "array",
"description": "One to three exact contiguous quotations which together show every essential part of one mechanism, each tied to its input section and preserving all Markdown and characters exactly.",
"minItems": 1,
"maxItems": 3,
"items": {
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"part",
"quote"
],
"properties": {
"part": {
"type": "string",
"description": "The input section containing the exact quote.",
"enum": [
"title",
"lead",
"body"
]
},
"quote": {
"type": "string",
"description": "One contiguous exact substring of the named input part, preserving all Markdown links, URLs, emphasis, punctuation, whitespace, spelling and inflection exactly.",
"minLength": 1
}
}
}
},
"reasoning": {
"type": "string",
"description": "Concise Finnish explanation of exactly one mechanism, showing it from the quotations, distinguishing adjacent fields, justifying the score and avoiding external assumptions or any broadening of the text's claims.",
"minLength": 1,
"maxLength": 700
}
}
}
}
}
```
<article>
<title>
Kolumni: Kylmän kauden sosiaalipolitiikka ja eriytyvä Suomi
</title>
<lead>
Työllisyysaste ei ratkaisevasti nouse, mutta korjauskeinoiksi sosiaalisen eheyden haasteeseen tarjotaan aina samaa vanhaa: työ ja kannustimet. Väestö eriytyy pysyvästi, jos vaihtoehtoja ei oikeasti pian haeta, kirjoittaa Juho Saari.
</lead>
<body>
## Ikkunan kolumni
Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.
[> Kaikki kolumnit löydät täältä](http://yle.fi/uutiset/18-166542)
[> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina](http://areena.yle.fi/1-2671926)
[> Tutustu Ikkunan kolumnistikaartiin](http://yle.fi/uutiset/3-9230042)
Työllisyyden edistäminen on ollut suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeisimpiä tavoitteita. Historiallisesti tämä kannustamiseen perustuva politiikka on ollut monella tapaa perusteltua.
Ensinnäkin työsuhde nostaa suurimman osan suomalaisista köyhyysrajan yläpuolelle. Kokopäiväisesti työllisten joukossa köyhien osuus on noin neljä prosenttia, kun työvoiman ulkopuolella on heidän osuutensa on noin 30 % vastaavasta väestöstä.
Toiseksi julkisen talouden vakaus on edellyttänyt korkeaa työllisyysastetta. Suomen julkinen talous toimii ns. automaattisena vakauttajana, joten suhteellisen vähäisetkin muutokset työllisyydessä tuottavat mittavan valtiontalouden alijäämän.
Kolmanneksi suomalaisen yhteiskunnan voimakas rakennemuutos ja tuottavuuden nostolle välttämätön jatkuva luova tuho on edellyttänyt työllisyyttä sektorilta toiselle siirtävää sosiaalipolitiikkaa.
Neljänneksi köyhälle ei ole parempaa ystävää kuin ylijäämäinen valtiontalous, ja valtiontalous ei ole nousut ylijäämäiseksi ilman mittavaa työllisyyden lisäystä.
Työllisyysasteen nostoon tähtäävä sosiaali- ja terveyspolitiikka on kohdentunut ennen kaikkea asuntopolitiikkaan, koulutukseen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä tietenkin työttömyysturvaan.
Iso laiva on kääntynyt hitaasti, mutta työn ensisijaisuutta korostava suunta on havaittavissa sekä linjauksista että tilastoista ja simulaatioista. Tämä ei ole Sipilän hallituksen keksintö, sillä samaan suuntaan on pyritty 1990-luvun puolivälistä eteenpäin.
Näyttö kannustamisen työllisyyttä lisäävästä vaikutuksesta on kuitenkin varsin niukka. (Säännön vahvistava poikkeus on eläkeiän alarajan muutos). 2010-luvulla työllisyyden kasvu on jäänyt joko vähäiseksi tai olemattomaksi. Työllisyysaste ei hallituksen ponnisteluista huolimatta ole noussut yli 70 %:iin, puhumattakaan hallituksen 72 %:n tavoitteesta. Syksyllä luku on 69,2 %.
Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan työllisyyden kasvu tulee jäämään myös lähivuosina vähäiseksi kilpailukykysopimuksesta huolimatta (tai sen takia). Myös julkisten menojen leikkaukset vähentävät työllisyyden kasvua lyhyellä aikavälillä.
**Nousee esiin kysymys,** missä määrin vika on kannustinpolitiikassa?
Pragmaattisesti ajatellen kannustaminen on enemmänkin tapa oikeuttaa julkisen talouden vakauden kannalta välttämättömäksi ajateltuja leikkauksia kuin kasvun ja työllisyyden edistämisen väline.
Kun nykytasoinen talouskasvu ei nosta työllisyyttä ja kannustimet eivät merkittävästi muuta kokonaiskuvaa, nousee esiin iso kysymys, josta poliitikot eivät saa otetta: mitä tapahtuu niille sadoille tuhansille ihmisille, jotka eivät uudistuksista ja tavoitteista huolimatta kiinnity työelämään?
**Olen tämän lukuisia kertoja poliitikoilta ja virkamiehiltä** kysynyt, ja vastaus on poikkeuksetta samat vanhat tutut: työ ja kannustimet. Vaihtoehtoista politiikkaa ei ole. Mielestäni pitäisi olla.
Viimesijaisella turvalla elävien suomalaisten tilanne ei ole yksiselitteinen. Myös tulevaisuudessa ilman työsuhdetta oleva työikäinen suomalainen voi säilyttää kohtuullisen elämänlaadun alhaisellakin elintasolla, mikäli asunto-, pari- ja pankkisuhde ovat kunnossa.
Suomi kuitenkin tulee tarjoamaan kylmää kättä niille suomalaisille, joiden elämästä puuttuu pitempiaikaisesti useampi kuin yksi näistä perussuhteita. Yhä useammat ihmiset joutuvat täydentämään etuuksiaan ja palvelujaan toimeentulotuella, joka ei pitkäaikaisesti käytettynä ole elämiseen riittävä etuus.
**Lopputuloksena on eriytyvä Suomi**, jossa merkittävä osa työikäisestä väestöstä sinnittelee pitkäaikaisesti viimesijaisen sosiaaliturvan varassa. Kansalaiset ovat uusien jakolinjojen kehityksestä hyvin tietoisia. Kyselyjemme mukaan suomalaiset arvioivat yhteiskunnan liian eriarvoiseksi, eivätkä koe olevansa samassa veneessä. Sosiaalisen putoamisen pelko vaivaa monia.
Tilanne on karu, sillä nykypolitiikka perustuu velkaantumiseen eikä estä väestön eriytymistä. Julkinen velka on toistaiseksi jotenkuten hallinnassa alhaisten korkojen takia eikä riko vakaus- ja kasvusopimusta. Väistämättä pää kuitenkin tulee tässäkin vetävän käteen, varsinkin kun väestö samanaikaisesti ikääntyy.
Hallituksen on tietysti hankala todeta, etteivät käytössä olevat välineet riitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja edessä on pysyvä väestön eriytyminen. Yhtä hankalaa on opposition myöntää, ettei sillä ole käytössään parempia välineitä. Tosiasioiden tunnustaminen jo tässä vaiheessa olisi kuitenkin paikallaan.
**Vanha viisaus vailla huumoria on**, että silloin kun ei tiedä, mitä pitää tehdä, niin toimivat vaihtoehdot ovat joko valtiovarainministeriö tai laajapohjainen komitea.
Valtiovarainministeriö on ratkaisuna paikallaan silloin, kun muutokset tehdään kriisin kautta ja uudistukset makrotaloudesta käsin. En kuitenkaan usko, että ministeriöstä löytyy viisautta väestön eriytymisestä aiheutuvan ongelman ratkaisuun. Ainakaan mikään tähänastinen ei viittaa tähän.
Parempi ratkaisu olisi poliittiselta ja tieteelliseltä painoarvoltaan riittävä komitea, jonka ainoaksi tehtäväksi asetettaisiin yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttäminen nykyisen menokehyksen puitteissa ja julkisia menoja lisäämättä. Huomio tulisi kohdentaa nimenomaisesti eriarvoisuuden vähentämiseen, eikä niinkään viimesijaiseen turvaan.
Toimeksianto olisi sikälikin järkevä, että vaikka hallitus ei voi tuottaa kasvua ja työllisyyttä, se voi aina uudistaa yhteiskuntapolitiikkaa eriarvoisuutta vähentävästi.
Komitean tulosten perusteella olisi sitten mahdollista tehdä päätökset, jotka ovat suomalaisen yhteiskunnan tulevan eheyden kannalta välttämättömiä – tai ainakaan politiikka ei kaatuisi vaihtoehtoisten mahdollisuuksien puutteeseen.
*Juho Saari*
*Kirjoittaja on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistossa. Juho Saari yrittää löytää yhteiskunnasta järjestystä ja mekanismeja siellä missä on ensisilmäyksellä kaaosta ja epäselvyyttä. Saari vuorottelee tällä kolumnipaikalla Janne Riiheläisen, Marko Kilven ja Sinikukka Saaren kanssa.*
</body>
</article>
Viestissä on ensin ohje, sitten vastauksen muoto (JSON-skeema) ja lopuksi artikkeli. ChatGPT vastaa samassa koneluettavassa JSON-muodossa kuin meidän analyysimme.
