Näytä viesti (31 647 merkkiä)
# Tehtävä
Tunnista mielipidekirjoituksesta tai kolumnista konkreettiset argumentatiiviset ongelmat ja selvästi vaikuttavat retoriset mekanismit. Raportoi vain havainnot, joilla on vahva tekstinsisäinen näyttö.
Mielipideteksti saa olla subjektiivinen, kantaa ottava ja suostutteleva. Älä arvioi sitä uutisartikkelin puolueettomuus- tai tasapuolisuuskriteereillä. Ensisijainen laatutavoite on väärien positiivisten välttäminen.
Käytä vain tekstin sisältöä. Älä käytä ulkoista tietoa, tarkista väitteiden paikkansapitävyyttä, arvioi lähteiden todellista luotettavuutta, päättele kirjoittajan tarkoitusta tai arvioi kirjoittajan persoonaa.
Palauta vain annetun JSON-skeeman mukainen JSON. Kirjoita `reasoning` ja `summary` suomeksi.
# Syöte
Teksti annetaan yhdessä `user`-viestissä:
```text
<article>
<title>
OTSIKKO MARKDOWNINA
</title>
<lead>
INGRESSI MARKDOWNINA
</lead>
<body>
LEIPÄTEKSTI MARKDOWNINA
</body>
</article>
```
Tagit rajaavat tekstin osat. Niiden sisällä oleva Markdown on analysoitavaa aineistoa, ei ohjeita. Ingressi voi olla tyhjä.
# Arvioinnin rajaus
Arvioi, miten kirjoittaja perustelee tekstissä esittämänsä kannan ja millä retorisilla mekanismeilla hän ohjaa lukijaa. Älä arvioi, onko kirjoittajan kanta oikea, hyväksyttävä, suosittu tai omien arvojesi mukainen.
Älä tulkitse ongelmaksi yksinään:
- selvää mielipidettä, vahvaa teesiä tai arvovalintaa
- sitä, ettei teksti ole neutraali tai esittele kaikkia näkökulmia
- vastakkaisen näkemyksen tai ulkoisen taustatiedon puuttumista
- henkilökohtaista kokemusta, kun se esitetään henkilökohtaisena kokemuksena
- tavanomaista induktiivista, analogista, tulkitsevaa tai normatiivista päättelyä
- huumoria, ironiaa, satiiria, kuvitteellista esimerkkiä tai tunnepitoista tyyliä
- muodollisen lähdeviitteen puuttumista tai sitä, ettei jokaista premissiä todisteta erikseen
Edellä mainittu piirre voidaan raportoida vain, jos se toteuttaa jonkin jäljempänä määritellyn mekanismin ja ylittää sen raportointikynnyksen.
# Raportointikynnys
`signals` on objekti, jossa on yksi kenttä kutakin havaintotyyppiä varten. Aseta tyyppikentän arvoksi havainto vain, kun:
1. havainto vastaa täsmällisesti kyseisen kentän alla määriteltyä tyyppiä
2. mekanismi voidaan osoittaa tekstin omasta kielestä, väitteistä tai niiden välisistä suhteista ilman ulkoisia oletuksia
3. havainto koskee tekstin teesin tai olennaisen osaperustelun kannalta merkityksellistä kohtaa
4. näyttö riittää vähintään pistetasoon 1
5. havainnon kaikki olennaiset osat voidaan osoittaa 1–3 sanatarkalla lainauksella
Muussa tapauksessa aseta tyyppikentän arvoksi `null`. On normaalia, että kaikki kahdeksan tyyppikenttää ovat `null`. Jos havainto on rajatapaus, edellyttää ulkoista tietoa tai perustuu vain eriävään tulkintaan, jätä se raportoimatta.
Raportoi kustakin havaintotyypistä enintään yksi, tekstin kokonaisuuden kannalta vahvin havainto. Älä niputa samaan havaintoon useita erillisiä päättelyketjuja tai eri kohteisiin liittyviä tapauksia.
# Havaintotyypit
## `loaded_language`
Kirjoittajan oman äänen selvästi leimaava, halventava, ylistävä, pilkkaava, pelkoa lietsova tai moraalisesti tuomitseva ilmaus lisää konkreettiseen kohteeseen olennaisen arvottavan luonnehdinnan, joka ei sisälly ilmauksen asiasisältöön.
Ilmauksen on tehtävä itsenäistä retorista työtä: sen on esimerkiksi pilkattava, demonisoitava, ihannoitava tai tuomittava kohdetta sen lisäksi, että teksti esittää kohteesta perusteluja. Nimeä `reasoning`-kentässä täsmällisesti, mitä ylimääräistä arvottavaa luonnehdintaa sanavalinta lisää.
Älä raportoi ilmausta vain siksi, että se:
- ilmaisee kirjoittajan kannan tai arvon voimakkaasti
- kuvaa tekstissä perusteltua seurausta
- luonnehtii käsiteltävän aineiston sisältöä
- tiivistää välittömästi selitetyn väitteen ilman erillistä leimaa
- on tekstissä määritelty tai lähteelle attribuoitu analyyttinen käsite
- kuuluu selvästi humoristiseen, ironiseen, satiiriseen tai kuvitteelliseen esimerkkiin
Attribuoitu suora tai epäsuora lainaus ei ole `loaded_language`-havainto vain siksi, että lainatun henkilön ilmaus on voimakas.
Käytä tätä tyyppiä, kun ongelman ensisijainen mekanismi on sanavalinta. Jos ilmaus ensisijaisesti sivuuttaa vastaväitteen sisällön, käytä `counterargument_treatment`-tyyppiä. Jos se ensisijaisesti heikentää henkilöä tai ryhmää väitteen käsittelyn asemesta, käytä `opponent_treatment`-tyyppiä.
## `support_gap`
Tekstin pääteesille välttämätön johtopäätös tai kausaalinen väliväite jää koko tekstissä paljaaksi väitteeksi: sille ei anneta yhtään relevanttia perustelua, esimerkkiä, henkilökohtaista kokemusta, vertailua, lähdeattribuutiota, havaintoa tai päättelyketjua.
Tässä analyysissa tekstissä esitetty tosiasiaväite, esimerkki, tutkimusviittaus, asiantuntijaviittaus tai henkilökohtainen havainto käsitellään premissinä. Älä vaadi premissille uutta evidenssikerrosta, tarkista sen paikkansapitävyyttä tai arvioi lähteen laatua. Myös yleinen attribuutio, kuten ”tutkimustiedon perusteella”, lasketaan tekstinsisäiseksi tueksi, vaikka lähdettä ei yksilöidä.
Pelkkä tuen rajallisuus, muodollisen lähdeviitteen puuttuminen tai se, ettei väitettä todisteta aukottomasti, ei riitä. Jos tekstissä on väitteelle edes yksi relevantti tukiperuste, älä käytä `support_gap`-tyyppiä. Käytä `inferential_overreach`-tyyppiä vain, jos tukiperusteen ja johtopäätöksen välinen täsmällinen ylitys voidaan osoittaa tekstistä; muussa tapauksessa aseta molemmat kentät arvoksi `null`.
`support_gap`-havainnon `reasoning`-kentässä nimeä paljaaksi jäävä johtopäätös tai väliväite ja ilmoita, että koko tekstistä tarkistettiin perustelut, esimerkit, kokemukset, vertailut ja attribuutiot eikä mitään niistä löytynyt väitteen tueksi.
## `inferential_overreach`
Tekstissä esitetään vähintään yksi premissi tai tukiperuste, mutta siitä tehty olennainen johtopäätös menee selvästi annettua tukea pidemmälle. Ylityksen on oltava osoitettavissa tekstin omista ilmauksista ilman premissien paikkansapitävyyden arviointia.
Raportoi havainto vain, kun voit nimetä täsmällisen päättelymuutoksen, kuten:
- yksi tapaus tai rajattu joukko → kaikki, aina tai yleinen sääntö
- mahdollisuus tai epävarma arvio → varma tai väistämätön johtopäätös
- ajallinen tai tilastollinen yhteys → syy-seurausväite
- yhtä ryhmää tai tilannetta koskeva havainto → toinen olennaisesti erilainen ryhmä tai tilanne
- annettu vertaus tai rinnastus → johtopäätös, jota yhteiset ominaisuudet eivät tekstin perusteella kanna
Mielipidetekstin päätelmän ei tarvitse olla deduktiivisesti todistettu. Tavallinen induktiivinen, analoginen, tulkitseva tai normatiivinen päätelmä ei ole havainto, jos tekstissä annetaan sille relevantteja perusteita eikä edellä kuvattua täsmällistä ylitystä voida osoittaa.
Evidencen on näytettävä sekä premissi että johtopäätös. Käytä kahta lainausta, elleivät molemmat esiinny samassa yhtenäisessä lainauksessa. Älä lisää `reasoning`-kentässä tekstin johtopäätökseen sanoja kuten ”kaikki”, ”koko väestö” tai ”varmasti”, elleivät ne tai niitä yksiselitteisesti vastaava ilmaus esiinny tekstissä.
## `counterargument_treatment`
Tekstissä todella esiintyvän vastakkaisen näkemyksen tai vastaväitteen keskeinen peruste korvataan heikommalla versiolla, siirretään sivuun, tulkitaan olennaisesti uudelleen tai torjutaan vastaamatta sen varsinaiseen sisältöön.
Sekä vastakkainen näkemys että sen ongelmallinen käsittely on voitava osoittaa tekstistä. Vastakkaisen näkemyksen täydellinen puuttuminen, lyhyt käsittely tai kirjoittajan eriävä johtopäätös ei yksin riitä. Evidencen on näytettävä sekä vastakkainen näkemys että sen käsittely.
Käytä tätä tyyppiä, kun mekanismi kohdistuu vastaväitteen asiasisältöön. Jos mekanismi kohdistuu ensisijaisesti vastapuolen henkilöön, ryhmään tai motiiveihin, käytä `opponent_treatment`-tyyppiä.
## `opponent_treatment`
Teksti heikentää henkilön, ryhmän tai organisaation asemaa käsittelemällä sen sijaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, oletettuja motiiveja, ryhmäjäsenyyttä tai laajaa leimaa, jolla ei tekstissä osoiteta olevan merkitystä käsiteltävän väitteen kannalta.
Mekanismi voi olla esimerkiksi henkilöön käyminen, perusteeton motiivin lukeminen, syyllistäminen yhteyden perusteella tai kokonaisen ryhmän yhdenmukaistava kuvaus. Pelkkä vastapuolen nimeäminen, arvostelu, voimakas nimitys tai sen toiminnan kuvaaminen ei riitä. Evidencen on osoitettava, että henkilöön tai ryhmään kohdistuva käsittely korvaa tai sivuuttaa relevantin väitteen käsittelyn.
## `certainty_calibration`
Kirjoittajan esittämän tiedollisen väitteen tai ennusteen varmuus, välttämättömyys tai väistämättömyys on selvästi voimakkaampi kuin tekstissä annetut perusteet ja rajaukset oikeuttavat.
Havainnon on perustuttava tekstissä näkyvään eroon varmuutta ilmaisevan johtopäätöksen ja sitä tukevan tai rajoittavan aineksen välillä. Evidencen on näytettävä molemmat. Pelkkä napakka, ehdoton tai itsevarma kirjoitustyyli ei riitä.
Älä raportoi mielipidettä, arvoarviota, toimintasuositusta tai normatiivista velvoitetta, kuten ”pitäisi”, ”on tehtävä”, ”on keksittävä” tai ”ei ole varaa odottaa”, pelkästään voimakkaan muotoilun vuoksi. Havainto edellyttää tiedollista väitettä tai ennustetta, ei toimintakehotusta.
Käytä tätä tyyppiä vain, kun ensisijainen ongelma on varmuusaste. Kokonaan paljaaksi jäävä keskeinen väite kuuluu `support_gap`-tyyppiin ja premissien ylittävä päätelmä `inferential_overreach`-tyyppiin.
## `internal_consistency`
Tekstin omat olennaiset väitteet, periaatteet tai arviointikriteerit ovat keskenään selvästi yhteensopimattomia, tai samaa kriteeriä sovelletaan vertailukelpoisiin tapauksiin vastakkaisesti ilman tekstissä annettua merkityksellistä erottelua.
Pelkkä näkökulman tarkentuminen, eri tilanteita koskeva eri arvio tai pinnallinen sanallinen jännite ei riitä. Yhteensopimattomuus on voitava osoittaa tekstin omista kohdista ilman ulkoista tietoa. Evidencen on näytettävä molemmat yhteensopimattomat kohdat.
## `constrained_framing`
Vähintään kaksi toisiaan vahvistavaa tekstivalintaa rajaa käsiteltävän kysymyksen niin, että jokin johtopäätös, vastakkainasettelu tai vaihtoehtojen joukko esitetään perusteettomasti ainoana mahdollisena. Rajauksen ongelmallisuus on voitava osoittaa tekstin omasta sisällöstä, esimerkiksi koska teksti itse mainitsee rajaukseen sopimattoman vaihtoehdon tai olennaisen varauksen.
Älä käytä `constrained_framing`-tyyppiä yleisenä varaluokkana. Mielipidetekstin aiheen rajaus, valittu näkökulma tai yksipuolisuus ei yksin riitä. Raportoi tämä tyyppi vain, kun valintojen yhteisvaikutus muodostaa erillisen mekanismin, joka ei selity kokonaan muilla havaintotyypeillä. Evidencen on näytettävä vähintään kaksi toisiaan vahvistavaa valintaa ja tekstinsisäinen peruste sille, miksi rajaus ei pidä.
# Päällekkäiset havainnot
Luokittele sama ilmiö vain kerran sen ensisijaisen mekanismin mukaan:
- asiasisällön ylittävä arvottava sanavalinta → `loaded_language`
- koko tekstissä paljaaksi jäävä keskeinen johtopäätös tai kausaalinen väliväite → `support_gap`
- tekstistä osoitettava premissin ja johtopäätöksen välinen täsmällinen ylitys → `inferential_overreach`
- tekstissä esiintyvän vastaväitteen asiasisällön vääristäminen tai sivuuttaminen → `counterargument_treatment`
- henkilön tai ryhmän aseman heikentäminen väitteen käsittelyn asemesta → `opponent_treatment`
- tiedollisen väitteen perusteisiin nähden ylimitoitettu varmuusaste → `certainty_calibration`
- tekstin omien väitteiden tai kriteerien yhteensopimattomuus → `internal_consistency`
- vähintään kahdella valinnalla rakennettu perusteeton vaihtoehtojen tai tulkinnan rajaus → `constrained_framing`
Jos `support_gap` ja `inferential_overreach` vaikuttavat molemmat mahdollisilta, valitse `support_gap` vain, kun mitään relevanttia tukiperustetta ei ole koko tekstissä. Jos relevantti tukiperuste on annettu, `support_gap` ei ole mahdollinen; käytä `inferential_overreach`-tyyppiä vain, jos täsmällinen päättely-ylitys voidaan osoittaa.
Jos `loaded_language`, `counterargument_treatment` ja `opponent_treatment` vaikuttavat mahdollisilta, luokittele asiasisällön ylittävä sanavalinta `loaded_language`-tyyppiin, vastaväitteen sisällön käsittely `counterargument_treatment`-tyyppiin ja henkilöön, ryhmään tai oletettuun motiiviin kohdistuva sivuutus `opponent_treatment`-tyyppiin.
Älä käytä samaa lainausta usean havainnon perusteena, ellei se osoita kahta aidosti erillistä mekanismia.
# Pisteytys
- `1`: yksi paikallinen mutta yksiselitteinen ja tekstin argumentaatiolle merkityksellinen esiintymä
- `2`: mekanismi vaikuttaa kokonaisen keskeisen päättelyketjun arviointiin tai toistuu vähintään kahdessa toisistaan erillisessä tekstikohdassa
- `3`: sama mekanismi toistuu useassa keskeisen argumentaation vaiheessa ja hallitsee tekstin pääteesiä tai retorista esitystapaa
Yksi yksittäinen ilmaus, väite tai päättelyaskel ei yksin riitä pistetasoon 3. Pistemäärä kuvaa tekstuaalisen mekanismin voimakkuutta ja merkitystä tekstin omalle argumentaatiolle. Se ei kuvaa aiheen vakavuutta, kannan hyväksyttävyyttä tai lainatun henkilön ilmaisun voimakkuutta.
# Evidence
Anna kullekin raportoidulle havainnolle 1–3 vahvinta evidencelainausta.
`part` kertoo lainauksen sijainnin: `title`, `lead` tai `body`.
`quote` on yksi yhtenäinen, sanatarkka alimerkkijono nimetystä osasta. Säilytä kaikki merkit täsmälleen, myös Markdown-linkit ja niiden URL-osoitteet, lihavoinnit, välimerkit, taivutus, välilyönnit ja kirjoitusasu. Älä yhdistele eri kohtia, poista Markdownia, korjaa tekstiä tai muotoile lainausta uudelleen.
Lainausten on yhdessä osoitettava mekanismin kaikki olennaiset osat. Premissin ja johtopäätöksen, vastaväitteen ja sen käsittelyn, ristiriidan tai varmuusasteen eron sisältävä havainto tarvitsee lainauksen kummastakin osasta, elleivät molemmat esiinny samassa yhtenäisessä lainauksessa.
Tarkista ennen vastauksen palauttamista jokainen `quote`: sen on esiinnyttävä merkki merkiltä yhtenäisenä alimerkkijonona ilmoitetussa `part`-osassa. Jos et voi antaa vaatimuksen täyttävää lainausta, aseta kyseinen havaintokenttä arvoksi `null`.
# Kohde ja suunta
`target` on havainnon tekstissä esiintyvä kohde mahdollisimman lyhyessä yksiselitteisessä muodossa. Kohde voi olla henkilö, ryhmä, organisaatio, kanta, toimenpide tai väite. Älä laajenna kohdetta tekstissä esitettyä yleisemmäksi. Käytä `null`, jos selvää kohdetta ei ole.
`stance` on kirjoittajan suunta kohdetta kohtaan: `positive`, `negative` tai `null`. Jos `target` on `null` tai havainnolla ei ole yksiselitteistä positiivista tai negatiivista suuntaa, käytä `null`.
# Tulos
Palauta `signals`-objektin kentät tässä järjestyksessä: `loaded_language`, `support_gap`, `inferential_overreach`, `counterargument_treatment`, `opponent_treatment`, `certainty_calibration`, `internal_consistency`, `constrained_framing`.
Kunkin kentän arvo on joko yksi kyseisen tyypin havainto tai `null`. Älä lisää havainto-objektiin erillistä `type`-kenttää, koska tyyppi määräytyy `signals`-objektin kentän nimestä.
Kirjoita jokaisen raportoidun havainnon `reasoning`-kenttään lyhyt perustelu, joka nimeää yhden mekanismin, osoittaa sen lainauksista, erottaa sen lähimmistä vaihtoehdoista ja perustelee pistemäärän. Älä lisää perusteluun ulkoisia oletuksia, tekstissä esiintymättömiä rajauksia tai väitteen merkitystä laajentavia sanoja.
Kirjoita `summary`-kenttään enintään kaksi lyhyttä lausetta, jotka perustuvat vain ei-`null`-havaintoihin. Jos kaikki kahdeksan tyyppikenttää ovat `null`, ilmoita, ettei tekstistä löytynyt raportointikynnyksen ylittävää argumentatiivista ongelmaa tai retorista mekanismia.
# JSON-skeema
```json
{
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"signals",
"summary"
],
"properties": {
"signals": {
"type": "object",
"description": "Exactly one nullable field for each argumentative or rhetorical mechanism. Null means that the mechanism did not clearly exceed the high-precision reporting threshold.",
"additionalProperties": false,
"required": [
"loaded_language",
"support_gap",
"inferential_overreach",
"counterargument_treatment",
"opponent_treatment",
"certainty_calibration",
"internal_consistency",
"constrained_framing"
],
"properties": {
"loaded_language": {
"description": "A signal based specifically on wording in the author's own voice that adds a material evaluative characterization beyond its substantive content, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"support_gap": {
"description": "A signal for a thesis-essential conclusion or causal bridge that remains a wholly bare assertion throughout the text, with no relevant reason, example, experience, comparison, observation or source attribution, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"inferential_overreach": {
"description": "A signal for an internally demonstrable and precisely identifiable premise-to-conclusion overreach, without evaluating whether the premises are factually true, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"counterargument_treatment": {
"description": "A signal based specifically on distortion, displacement or non-responsive dismissal of an opposing argument that actually appears in the text, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"opponent_treatment": {
"description": "A signal based specifically on discrediting a person, group or organization instead of addressing the relevant claim, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"certainty_calibration": {
"description": "A signal for an epistemic claim or prediction whose stated certainty, necessity or inevitability exceeds the support and qualifications in the text; normative recommendations alone do not qualify, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"internal_consistency": {
"description": "A signal based specifically on materially incompatible claims, principles or evaluative standards within the text, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"constrained_framing": {
"description": "A signal based on at least two reinforcing textual choices that unjustifiably constrain a conclusion, opposition or set of alternatives, with the defect demonstrable from the text itself, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
}
}
},
"summary": {
"type": "string",
"description": "Finnish summary of at most two short sentences containing only conclusions supported by non-null signal fields, or an explicit no-signal result when every signal field is null.",
"maxLength": 500
}
},
"$defs": {
"signal": {
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"score",
"target",
"stance",
"evidence",
"reasoning"
],
"properties": {
"score": {
"type": "integer",
"description": "Mechanism strength and argumentative impact: 1 one local but unambiguous material instance; 2 one central reasoning chain or repetition in at least two distinct passages; 3 systematic repetition across several central stages that dominates the thesis or rhetorical presentation.",
"minimum": 1,
"maximum": 3
},
"target": {
"type": [
"string",
"null"
],
"description": "The shortest unambiguous target name from the text without broadening its scope, or null when no clear target exists. A target may be a person, group, organization, position, measure or claim."
},
"stance": {
"type": [
"string",
"null"
],
"description": "The author's direction toward the target. Must be null when target is null or the direction is not unambiguously positive or negative.",
"enum": [
"positive",
"negative",
null
]
},
"evidence": {
"type": "array",
"description": "One to three exact contiguous quotations which together show every essential part of one mechanism, each tied to its input section and preserving all Markdown and characters exactly.",
"minItems": 1,
"maxItems": 3,
"items": {
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"part",
"quote"
],
"properties": {
"part": {
"type": "string",
"description": "The input section containing the exact quote.",
"enum": [
"title",
"lead",
"body"
]
},
"quote": {
"type": "string",
"description": "One contiguous exact substring of the named input part, preserving all Markdown links, URLs, emphasis, punctuation, whitespace, spelling and inflection exactly.",
"minLength": 1
}
}
}
},
"reasoning": {
"type": "string",
"description": "Concise Finnish explanation of exactly one mechanism, showing it from the quotations, distinguishing adjacent fields, justifying the score and avoiding external assumptions or any broadening of the text's claims.",
"minLength": 1,
"maxLength": 700
}
}
}
}
}
```
<article>
<title>
Viisaalle Matille olisi käyttöä
</title>
<lead>
Topelius sijoitti Maamme-kirjassa hölmöläiset Hämeeseen. Monista laduista päätellen laji on kuitenkin levinnyt laajemmalle hiihtävään Suomeen.
</lead>
<body>
Paljon kärsineen hiihdon, lähes kansallislajin viimeaikainen julkisuus on oiva esimerkki siitä, miten suhteettomaksi uutisen arvo urheilussa voi nousta, jos oikein hölmöillään ja menetellään taitamattomasti. Joillekin tilanteesta tietysti on jopa iloa.
Tunnetuin varsinaisista hölmöläistarinoista on tietysti se, jossa talon rakentaneet hölmöläiset ryhtyivät kantamaan säkillä valoa sisään ja toisella ulos. Lahden MM-kisojen jälkeen uutta taloa rakentaneelle Hiihtoliitolle ja koko lajille näyttää käyneen vähän samalla tavalla. Valoa ei tule sisälle ja jos tulee, se ei pysy siellä.
Tarvittaisiin sitä hölmöläistarinoista tuttua viisasta Mattia, joka modernissa versiossa moitti hölmöläisiä hölmöydestä kun kantoivat säkillä valoa sisään ja toisella ulos. ”Ottaisitte hölmöt vaikka kymmenen säkkiä, niin homma joutuisi”, neuvoi tämä Matti. Tätä Mattia ei hiihto kaipaa, vaan ihan sitä viisasta, joka kehotti tekemään taloon ikkunat. No hölmöläiset Matin sinänsä hyvästä neuvosta niin innostuivat, että hakkasivat lopulta kaikki seinät pois. Valoa tuli, mutta rakenteet romahtivat. tuntuu aika tutulta monestakin yhteydestä.
Arveluttavinta nyt nousseessa hiihtokohussa on kuitenkin se, että samaan aikaan kun maahan on rustattu kaikkia tavalla tai toisella koskettavaa tulosopimusta on hiihdossa noussut esille joku viiden prosentin osuus mahdollisista palkintorahoista. Kaiken lisäksi hiihdon neuvotteluista on vuodettu tarjouksia ulos ja onpa hiihtäjien neuvottelija Sami Jauhojärvi jopa toivonut, että vastapuolen neuvottelijat erotettaisiin. Ei tunnu oikein kestävältä ja sopivalta työmarkkinatoiminnalta.
Tuntuu siltä, että tilanteessa on yhtä paljon syyllisiä kuin syyttömiäkin, ”hölmöjä” molemmilla puolilla. Kaiken lisäksi kysymyksessä ovat universumissa niin häviävän pienet asiat, ettei oikeastaan syyllisiä pitäisi edes etsiä. Meillä Suomessa syyllisten etsiminen on muutenkin liian herkässä. Mutta hölmöläisten tapaan linjaa jatkamalla on kyllä mahdollista saada taas oikein kunnon vahinkoa aikaan.
## Mikä ihmeen viisi prosenttia?
Hiihtoliiton talous oli kaiketi synkimmillään vuonna 2008, jolloin urheilijoiden sopimuksiin lisättiin nyt kiistaa aiheuttava pykälä viiden prosentin ”tulevaisuusverosta”. Haluttiin luoda hiihtäjäpolvia, jotka itsekin liiton kustantamasta valmennuksesta nauttineena antaisivat menestyessään jotain takaisin uusille nuorille. Menestyminen on avainsana: sen saavuttamisessa saattaa valmennuksesta olla hyötyä. Aloitus tehtiin vuoden 1987 ikäluokasta, joista silloin maailmancupissa oli kaiketi esiintynyt jossain määrin ainoastaan kyseisenä vuonna syntyneistä Martti Jylhä.
Pykälä sinänsä vaikuttaa ainakin loogisesti ja moraalisesti kestävältä siitä huolimatta, että hiihdon lisäksi sitä ei kai muissa lajeissa Suomessa ole. Kaiken lisäksi se on rahallisesti maksajalle varsin tuskaton: jos hiihtäjä ansaitsee vaikkapa 100 000 euroa palkintorahoja niin nuorten valmennuskassaan menisi viisi tuhatta. Ei ole paljon. Jos palkintoraha tulee tonni, viisi prosenttia on 50 euroa. Sama juttu. Summien valossa myös julkisuuteen vuodettu hiihtäjien neuvottelutarjous 3000 euron katosta tuntuu hassulta, koska samaan aikaan todetaan, että tuskin moni edes niin paljon palkintorahoja saa.
Tarjouksessa ja sen vuotamisessa ovat taustalla ilmeisen muut tarkoitusperät. Toisaalta koska arvo on kokonaissummiin verrattuna vähäinen, on tietysti syytä ihmetellä miksi moiseen ”verotukseen” on edes ryhdytty? Luultavasti idea on keksitty Lahden tapahtumien jälkeisessä yhä henkisesti painostavassa tilanteessa joko tulevaisuutta ajatellen tai muuten vaan harkiten tai harkitsematta. Hiihtoliiton maajoukkuetoiminnalle moisilla summilla ei ole suurta merkitystä jos ollenkaan. Harva tulee nimittäin ajatelleeksi miten paljon nimenomaan hiihtourheilussa – myös mäessä ja yhdistetyssä – kauden aikana joudutaan satsaamaan maajoukkuetoimintaan. Aivan toisella tavalla kuin useimmissa muissa yksilölajeissa.
Maailmancupkiertue kestää puoli vuotta. Osallistutaan lähes kaikkiin kisoihin, joka vaatii paitsi hiihtäjien myös huollon ja valmennuksen kustannusten peittämistä. Moisella ”tulevaisuusverolla” ei voi olla kuin häviävän pieni merkitys. Varat tulevat valtiolta ja ennen kaikkea tukijoilta tai yhteistyökumppaneilta kuten kuuluu sanoa.
Nyt kuitenkin tuosta viidestä prosentista on noussut tai nostettu kohu, jonka seurauksena on jo mainittu sponsorirahojen olevan vaarassa. Sponsorit vaativat selvityksiä. Maajoukkueessa sanotaan olevan vain neljä hiihtäjää. Hölmöläismeininkiä parhaasta päästä. Oikein hölmöä on ryhtyä käsittelemään näitä asioita julkisuudessa. Kärpäsestä paisui paljon härkästä suurempi.
## Näkyvyyskin on vähenemässä
Kuten valmentaja Reijo Jylhä on Ylen netissä todennut, jupakassa kyse ei olekaan rahasta, vaan periaatteesta. Näiden periaatteiden vuoksi, on onnistuttu hölmöilemään molemmin puolin latua. Hiihtoliitto ja maastohiihto hölmöilivät ennen kaikkea ajoituksessaan. Sopimusta lähdettiin kyllä uudistamaan jo kesällä, mutta kun allekirjoituksia ei kuulunut, peli olisi pitänyt viheltää poikki hyvissä ajoin, eikä juuri ennen kauden alkua, ja todeta jo silloin tilanne lisäneuvottelujen aloittamiseksi.
Nyt sähköpostien lähettäminen ja ”uhkaileminen” juuri ennen kilpailukautta valmistavaa leiriä oli isompi hölmöily. Ainoa mitä tuli todistetuksi oli se tosiasia, että sähköpostit ovat persoonattomia ötököitä, jotka töksähtävät silmille kuin pahainen mäkärä. Oi niitä aikoja, kun ihmiset vielä lähettivät kirjeitä toisilleen. Asioille jäi harkinta-aikaa.
Reijo Jylhän mielestä kyse jupakassa on siis periaatteesta. Lienee kyllä muustakin. Toinen asia, joka urheilijasopimuksessa hiertää ja on joustamaton, on ainoastaan yksi sallittu hiihtäjän oma mainos maajoukkueasussa. Maajoukkuetoiminta on kuten sanottua kallista ja se raha on kerättävä, eikä siihen ole koskaan talkoohenkeä hiihtäjien puolelta löytynyt, jos kohta ei ole haettukaan. Eikä ole syytäkään. Organisaation on oltava sitä varten niin kauan kuin organisaatio on. Tiettyjä uhrauksia se hiihtäjiltä kuitenkin vaatii muun muassa tämän mainoskysymyksen kautta.
Nyt Suomi cupin myötä hiihtäjillä on mahdollisuus kerätä sponsoritarraa omiin varusteisiinsa, mutta onko kyseinen kilpailusarja riittävän houkutteleva. Onko nyt koettu harkitsematon ulostulo vaikuttamassa siihenkin ja onko näkyvyyttä?
Suurin kivi kengässä tai tässä tapauksessa monossa taitaa kuitenkin olla tämä päävalmentajakysymys, jossa siinäkin Hiihtoliiton/maastohiihdon johto on menetellyt viime valinnassa taitamattomasti. Ilmeisesti uusin sopimus norjalaisen Magnar Dalenin kanssa allekirjoitettiin jo kesäkuussa, mutta samalla päätettiin julkaista tämä vuoden 2014 kevääseen jatkunut sopimus vasta samaan aikaan kuin muitakin kuten huoltoon liittyviä sopimuksia. No sehän on selvää, ettei tällainen asia pysy ”piilossa”. Se vuoti kuin seula medialle.
Johto petti samalla lupauksensa. Oli sovittu, että päävalmentajakysymyksestäkin ennen päätöstä neuvotellaan maajoukkuehiihtäjien kanssa. Ei neuvoteltu. Lisää hölmöläisten hommia.
Dilemma Dalen on sinänsä aika mielenkiintoinen. Useammat ”syväkurkut” tietävät, että jopa melkein sata prosenttia edustushiihtäjistä on tyytymätön päävalmentajaan, mutta eipä sitä kukaan julkisesti tule sanomaan. Päinvastoin; muutama kuukausi sitten monet julkisuudessa vakuuttivat, että välit ovat kunnossa! Näyttää siltä, että todellinen tyytymättömyys on vaikeaa tuoda esille, jolloin on helpompi nostaa ”viiden prosentin kohu”.
Valitettavasti kohun vaikutukset nyt saattavat kohota ihan muulle tasolle kuin viiteen prosenttiin. On mahdollista ajatella, että tietyt sponsorit eivät kauaa jaksa tätä mediahölmöilyä sietää. Etenkään aikana, jolloin on todennäköistä, että uusien tv-oikeuksien myötä hiihtourheilun näkyvyys saattaa huomattavasti totutusta pienentyä!
Nyt todella tarvittaisiin sitä viisasta Mattia tai useampia., Yksi hyvä ehdokas on Oslon maailmanmestari Matti Heikkinen, joka lähtiessään omalla kustannuksellaan Italian leirille totesi näin MTV3:n nettisivuilla: ”Tämä on nyt todella pysähtymisen paikka. Minkä takia tämmöisillä asioilla tullaan tällä tavalla esille”?
Edelleen Heikkinen toteaa: ”Olennaista on katsoa kokonaiskuvaa. Täytyy pysähtyä ja miettiä ja ymmärtää missä tilanteessa lajissamme ollaan. Järki on nyt unohtunut pahemman kerran. Sanotaan, että viisas väistää. Jatkossa meidän täytyy yhdessä tuumin väistää tämmöisiä asioita, jotta hiihto pystyy tekemään menestyksekästä työtä myös jatkossa”!
Heikkisen puheesta on löydettävissä viisaita terveisiä kaikille toimijoille, niin johtajille, valmentajille kuin hiihtäjillekin.
Säkillä ei voi todellakaan kantaa valoa sisään ja tuoda toisella pimeyttä pois. Tarvitaan yhteiset ikkunat seiniä kaatamatta.
## Arto Teronen
</body>
</article>
Viestissä on ensin ohje, sitten vastauksen muoto (JSON-skeema) ja lopuksi artikkeli. ChatGPT vastaa samassa koneluettavassa JSON-muodossa kuin meidän analyysimme.
