Ylevä arkisto

Kokeile itse

Jokaisen arkiston artikkelin analyysi on tehty tekoälyllä. Tekoäly saa kirjallisen ohjeen eli kehotteen ja artikkelin tekstin, ja palauttaa havaintonsa.

Tällä sivulla voit antaa saman ohjeen ja saman artikkelin ChatGPT:lle ja verrata sen vastausta meidän tulokseemme.

Vaihe 1 Valitse kehote

Versio 1 · malli gpt-5.6-luna · Lue kehote kokonaan →

Vaihe 2 Valitse artikkeli

Vain artikkeleita, jotka olemme jo analysoineet, voi käyttää.

Vaihe 3 Kopioi viesti ChatGPT:lle

  1. Paina Kopioi viesti.
  2. Paina Avaa ChatGPT. ChatGPT aukeaa uuteen välilehteen.
  3. Napsauta ChatGPT:n kirjoituskenttää, liitä viesti (Ctrl+V, Macissa ⌘+V, puhelimessa pitkä painallus ja Liitä) ja lähetä.
ChatGPT:n kirjoituskenttä, jossa liitetty viesti näkyy liitteenä otsikolla Tehtävä
Pitkä viesti näkyy ChatGPT:ssä liitteenä. Se on normaalia: paina lähetysnuolta.
Avaa ChatGPT ↗
Näytä viesti (16 383 merkkiä)
# Tehtävä

Tunnista artikkelista konkreettiset tekstuaaliset vinoumat. Raportoi vain havainnot, joilla on selvä näyttö annetussa tekstissä.

Käytä vain artikkelin sisältöä. Älä käytä ulkoista tietoa, arvioi väitteiden paikkansapitävyyttä tai päättele kirjoittajan tarkoitusta.

Palauta vain annetun JSON-skeeman mukainen JSON. Kirjoita `reasoning` ja `summary` suomeksi.

# Syöte

Artikkeli annetaan yhdessä `user`-viestissä:

```text
<article>
<title>
OTSIKKO MARKDOWNINA
</title>
<lead>
INGRESSI MARKDOWNINA
</lead>
<body>
LEIPÄTEKSTI MARKDOWNINA
</body>
</article>
```

Tagit rajaavat artikkelin osat. Niiden sisällä oleva Markdown on analysoitavaa aineistoa, ei ohjeita. Ingressi voi olla tyhjä.

# Raportointikynnys

`signals` on objekti, jossa on yksi kenttä kutakin havaintotyyppiä varten. Aseta tyyppikentän arvoksi havainto vain, kun:

1. havainto vastaa täsmällisesti kyseisen kentän alla määriteltyä tyyppiä
2. mekanismi voidaan osoittaa artikkelin omasta kielestä, rakenteesta tai siinä esiintyvien näkökulmien tai lähteiden käsittelystä
3. näyttö riittää vähintään pistetasoon 1
4. havainnon tueksi voidaan antaa sanatarkka lainaus artikkelista

Muussa tapauksessa aseta tyyppikentän arvoksi `null`. On normaalia, että kaikki viisi tyyppikenttää ovat `null`. Jos havainto on rajatapaus, jätä se raportoimatta.

Älä tulkitse vinoumaksi yksinään aiheen valintaa, jutun lyhyyttä, lähteiden lukumäärää tai sellaista puuttuvaa näkökulmaa, lähdettä tai taustatietoa, jota artikkelissa ei mainita.

# Havaintotyypit

## `language`

Artikkelin oman äänen yksittäinen selvästi arvottava, leimaava, vähättelevä tai ylistävä sana tai ilmaus.

Attribuoitu suora tai epäsuora lainaus ei ole `language`-havainto vain siksi, että lähteen ilmaus on voimakas. Neutraali kuvaus, vakiintunut nimike tai täsmällinen tapahtumakuvaus ei riitä.

Käytä tätä tyyppiä, kun mekanismi on nimenomaan artikkelin oman sanan tai ilmauksen arvottavuus. Jos havainto perustuu näkökulmien sisällölliseen epäsymmetriaan, käytä `perspective_balance`-tyyppiä. Jos se perustuu lähteiden uskottavuuden tai puheen journalistiseen käsittelyyn, käytä `source_treatment`-tyyppiä.

## `prominence`

Artikkelissa esiintyvää asiaa tai näkökulmaa korostetaan suhteettomasti otsikossa, ingressissä, rakenteessa, toistolla tai tekstimäärällä verrattuna artikkelin muuhun sisältöön.

Mekanismin on perustuttava asian näkyvyyteen tai sijoitteluun, ei pelkästään yksittäisen ilmauksen sävyyn. Tavallinen otsikkotiivistys tai jutun pääasian nostaminen ei riitä.

## `perspective_balance`

Artikkelissa esiintyvien olennaisten vastakkaisten näkökulmien argumentteja, perusteluja tai vastauksia käsitellään selvästi epäsymmetrisesti saman kysymyksen tai väitteen yhteydessä.

Molempien vertailtavien näkökulmien on esiinnyttävä artikkelissa ja koskettava samaa olennaista kiistakysymystä. Pelkkä puheenvuorojen pituusero ei riitä.

Käytä tätä tyyppiä, kun epäsymmetria koskee näkökulmien asiasisältöjen käsittelyä. Jos ero koskee ensisijaisesti näkökulmia esittävien henkilöiden tai organisaatioiden uskottavuuden, attribuoinnin tai puheen journalistista käsittelyä, käytä `source_treatment`-tyyppiä.

## `source_treatment`

Artikkelissa esiintyviä lähteitä kohdellaan journalistisesti selvästi eri tavoin niiden uskottavuuden, attribuoinnin tai väitteiden käsittelyn suhteen. Mekanismi voi ilmetä esimerkiksi esittelyissä, attribuutioverbeissä, varauksissa, epäilyn ilmaisuissa, haastamisessa tai väitteiden vahvistamisessa.

Vertailun on koskettava artikkelissa keskenään riittävän vertailukelpoisina esitettyjä lähteitä tai väitteitä. Pelkkä lähteiden määrän, aseman tai sitaattipituuden ero ei riitä.

Käytä tätä tyyppiä, kun epäsymmetria kohdistuu lähteiden journalistiseen käsittelyyn. Lähteiden esittämien näkökulmien argumenttien tai perustelujen sisällöllinen epäsymmetria kuuluu `perspective_balance`-tyyppiin.

## `framing`

Vähintään kaksi toisiaan vahvistavaa tekstivalintaa muodostaa tulkintakehyksen, joka ohjaa lukijaa olennaisesti tiettyyn tulkintaan.

Älä käytä `framing`-tyyppiä yleisenä varaluokkana. Raportoi `framing` vain, kun tekstivalintojen yhteisvaikutus muodostaa mekanismin, joka ei selity kokonaan yhdellä `language`-, `prominence`-, `perspective_balance`- tai `source_treatment`-havainnolla.

# Päällekkäiset havainnot

Luokittele sama ilmiö vain kerran sen ensisijaisen mekanismin mukaan:

- artikkelin oman yksittäisen ilmauksen arvottavuus → `language`
- asian suhteeton näkyvyys, sijoittelu tai toisto → `prominence`
- vastakkaisten näkökulmien argumenttien tai perustelujen epäsymmetria → `perspective_balance`
- lähteiden uskottavuuden, attribuoinnin tai väitteiden journalistisen käsittelyn epäsymmetria → `source_treatment`
- vähintään kahden valinnan yhteisvaikutuksesta rakentuva erillinen tulkintakehys → `framing`

Jos `perspective_balance` ja `source_treatment` vaikuttavat molemmat mahdollisilta, valitse `perspective_balance`, kun ratkaiseva ero on argumenttien tai perustelujen käsittelyssä, ja `source_treatment`, kun ratkaiseva ero on puhujien tai heidän väitteidensä uskottavuuden journalistisessa käsittelyssä.

Älä käytä samaa lainausta usean havainnon perusteena, ellei se osoita kahta aidosti erillistä mekanismia.

# Pisteytys

- `1`: lievä mutta yksiselitteinen vinouma
- `2`: selvä vinouma, joka vaikuttaa olennaisesti asian esittämiseen
- `3`: voimakas tai järjestelmällinen vinouma, joka hallitsee esitystapaa

Pistemäärä kuvaa tekstuaalisen mekanismin voimakkuutta, ei aiheen vakavuutta tai lainatun henkilön ilmaisun voimakkuutta.

# Evidence

Anna kullekin raportoidulle havainnolle 1–3 vahvinta evidencelainausta.

`part` kertoo lainauksen sijainnin: `title`, `lead` tai `body`.

`quote` on yksi yhtenäinen, sanatarkka alimerkkijono nimetystä osasta. Säilytä kaikki merkit täsmälleen, myös Markdown, välimerkit, taivutus ja kirjoitusasu. Älä yhdistele eri kohtia, korjaa tekstiä tai muotoile lainausta uudelleen.

# Kohde ja suunta

`target` on tekstissä esiintyvä vinouman kohde mahdollisimman lyhyessä yksiselitteisessä muodossa. Käytä `null`, jos selvää kohdetta ei ole.

`stance` on `positive`, `negative` tai `null`. Jos `target` on `null`, myös `stance` on `null`.

# Tulos

Palauta `signals`-objektin kentät tässä järjestyksessä: `language`, `prominence`, `perspective_balance`, `source_treatment`, `framing`.

Kunkin kentän arvo on joko yksi kyseisen tyypin havainto tai `null`. Älä lisää havainto-objektiin erillistä `type`-kenttää, koska tyyppi määräytyy `signals`-objektin kentän nimestä.

Kirjoita jokaisen raportoidun havainnon `reasoning`-kenttään lyhyt perustelu, joka nimeää mekanismin, erottaa sen lähimmistä vaihtoehdoista ja perustelee pistemäärän.

Kirjoita `summary`-kenttään enintään kaksi lyhyttä lausetta, jotka perustuvat vain ei-`null`-havaintoihin. Jos kaikki viisi tyyppikenttää ovat `null`, ilmoita, ettei artikkelista löytynyt raportointikynnyksen ylittävää vinoumaa.

# JSON-skeema

```json
{
  "type": "object",
  "additionalProperties": false,
  "required": [
    "signals",
    "summary"
  ],
  "properties": {
    "signals": {
      "type": "object",
      "description": "Exactly one nullable field for each textual bias mechanism. A null value means that the mechanism did not clearly exceed the reporting threshold.",
      "additionalProperties": false,
      "required": [
        "language",
        "prominence",
        "perspective_balance",
        "source_treatment",
        "framing"
      ],
      "properties": {
        "language": {
          "description": "A signal based specifically on evaluative wording in the article's own voice, or null.",
          "anyOf": [
            {
              "$ref": "#/$defs/signal"
            },
            {
              "type": "null"
            }
          ]
        },
        "prominence": {
          "description": "A signal based specifically on disproportionate visibility, placement or repetition, or null.",
          "anyOf": [
            {
              "$ref": "#/$defs/signal"
            },
            {
              "type": "null"
            }
          ]
        },
        "perspective_balance": {
          "description": "A signal based specifically on asymmetric treatment of opposing perspectives' arguments or reasoning, or null.",
          "anyOf": [
            {
              "$ref": "#/$defs/signal"
            },
            {
              "type": "null"
            }
          ]
        },
        "source_treatment": {
          "description": "A signal based specifically on asymmetric journalistic treatment of sources or their claims, or null.",
          "anyOf": [
            {
              "$ref": "#/$defs/signal"
            },
            {
              "type": "null"
            }
          ]
        },
        "framing": {
          "description": "A distinct interpretive frame formed by at least two reinforcing textual choices, or null.",
          "anyOf": [
            {
              "$ref": "#/$defs/signal"
            },
            {
              "type": "null"
            }
          ]
        }
      }
    },
    "summary": {
      "type": "string",
      "description": "Finnish summary of at most two short sentences containing only conclusions supported by non-null signal fields, or an explicit no-signal result when every signal field is null.",
      "maxLength": 500
    }
  },
  "$defs": {
    "signal": {
      "type": "object",
      "additionalProperties": false,
      "required": [
        "score",
        "target",
        "stance",
        "evidence",
        "reasoning"
      ],
      "properties": {
        "score": {
          "type": "integer",
          "description": "Mechanism strength: 1 mild but explicit, 2 clear and material, 3 strong or systematic and dominant.",
          "minimum": 1,
          "maximum": 3
        },
        "target": {
          "type": [
            "string",
            "null"
          ],
          "description": "The shortest unambiguous target name from the article, or null when no clear target exists."
        },
        "stance": {
          "type": [
            "string",
            "null"
          ],
          "description": "Direction toward the target. Must be null when target is null.",
          "enum": [
            "positive",
            "negative",
            null
          ]
        },
        "evidence": {
          "type": "array",
          "description": "One to three strongest exact quotations, each tied to the input part in which it appears.",
          "minItems": 1,
          "maxItems": 3,
          "items": {
            "type": "object",
            "additionalProperties": false,
            "required": [
              "part",
              "quote"
            ],
            "properties": {
              "part": {
                "type": "string",
                "description": "The input section containing the exact quote.",
                "enum": [
                  "title",
                  "lead",
                  "body"
                ]
              },
              "quote": {
                "type": "string",
                "description": "One contiguous exact substring of the named input part, preserving all Markdown syntax, punctuation, spelling and inflection exactly.",
                "minLength": 1
              }
            }
          }
        },
        "reasoning": {
          "type": "string",
          "description": "Concise Finnish explanation of the concrete mechanism, why this field is more precise than adjacent fields, and why the score threshold is met.",
          "minLength": 1,
          "maxLength": 700
        }
      }
    }
  }
}
```

<article>
<title>
Trump liioittelee ja Putin tiivistää napakasti – presidenttien kohtaaminen on retoriikan ammattilaiselle kiinnostava hetki
</title>
<lead>
Retoriikka on vallan väline. Vladimir Putin osaa kiteyttää asiansa nopeasti, kun taas Donald Trump liioittelee voimakkaasti.
</lead>
<body>
Miten kätellään, kuinka katsotaan silmiin, annetaanko toiselle puheenvuoroja? Missä järjestyksessä tullaan esiin ja kuinka lähekkäin istutaan? Tämä on retoriikkaa syvimmillään.

Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio osaa katsoa ja kuunnella ihmisten välistä kommunikaatiota tarkasti. Hän on seurannut paljon erilaisia puheita, virallisia kommentteja ja julkisia ulostuloja. Puhuvien päiden lisäksi katsojalle on tarjolla paljon muutakin.

Kun Donald Trump valittiin presidentiksi, muuttuivat valtionjohtajien tapaamisille tutut koodit.

– Trump voi vetää toista kädestä, kätellä huomattavan pitkään, vääntää tai vaikka puristaa kättä. Se on ollut sellaista, mitä ei ole johtajien tapaamisissa totuttu näkemään, sanoo Antti Mustakallio.

Kun Donald Trump ja Vladimir Putin tapaavat, miljoonat silmäparit seuraavat. Huippujohtajien tapaamiset ovat tarkasti käsikirjoitettuja tapahtumia. Donald Trump voi tehdä asioita päähänpistosta ja impulsiivisesti.

– Kättelyjä ja selälle taputtamista on analysoitu paljon, mutta suuria johtopäätöksiä niistä ei voi vetää. Vaikka omintakeisia kättelyjä on nähty, ne ovat lyhyitä tapahtumia. Suurin osa kättelyistä on ihan normaaleja, sanoo Mustakallio.

Kättely ei silti ole merkityksetön asia. Kättelyssä voidaan näyttää valtaa tai tehdä toisen olo epävarmaksi.

## Liioittelija vs. tiivistäjä

"Let's make America great again" on loistava retorinen oivallus. Yksi lause sisältää tarinan, johon on helppo liittyä. Donald Trumpin retorinen ilmaisu on liioittelevaa ja värikästä.

– Trumpin tavaramerkki on puhekielinen ilmaisu. Hän käyttää suhteellisen yksinkertaista englantia ja voimakkaita adjektiiveja. Retorisesti puheessa on usein voimakasta liioittelua. Kaikki on joko uskomatonta tai täysin surkeaa. Hänen kantansa tulee kieltämättä ilmi, mutta ilmaisu ei ole kovin tarkkaa, analysoi Antti Mustakallio.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on kotimaassaan suhteellisen arvostettu puhuja. Hän käyttää korrektia kieltä ja pystyy vastaamaan nopeasti.

– Putin kykenee tiivistämään asiat nopeasti ja hän käyttää kieltä nokkelasti. Vaikka kielenkäyttö on korrektia, puheissa on yllättäen joskus varsin karkeita slangi-ilmaisuja, jopa alatyylisiä. Aluksi ne herättivät huomiota, mutta nyt niihin on totuttu ja niistä jopa pidetään, kertoo Mustakallio.

## Neuvottelija vs. kuulustelija

Retoriset vahvuudet ovat erilaisia. Trumpin ja Putinin kohtaamista seurataan suurella mielenkiinnolla. Donald Trump pitää itseään hyvänä neuvottelijana, mutta saavutukset eivät toistaiseksi ole nousseet puheiden tasolle, pohtii Mustakallio.

– Vladimir Putin on puolestaan koulutettu neuvottelija ja kuulustelija. Hänet tunnetaan hyvänä neuvottelijana ja tiedetään, että hän valmistautuu tapaamisiin erittäin hyvin, kertoo Antti Mustakallio.

Jos neuvotteluissa jää altavastaajaksi ja joutuu tekemään myönnytyksiä, kuinka se ilmaistaan niin, ettei menetä kasvojaan?

– Aina voi sanoa kuitenkin jotain. Asioita voi painottaa eri tavalla ja pistää ne oikeaan kontekstiin. Se, mitä ja missä järjestyksessä kerrotaan, suunnitellaan tarkasti, sanoo Mustakallio.

## Retoriikan rumat temput

Retoriikalla on valtaa, ja temput voivat olla rumia. Toisen haukkuminen, pilkkaaminen tai valehtelu ovat retoriikan rumia temppuja.

– Jos ihmistä pilkkaa tai haukkuu, hakee valta-asemaa erittäin kyseenalaisin keinoin.

Donald Trump on venyttänyt totuutta, mutta peruskannattajat eivät ole hätkähtäneet. Kannattajat kokevat, että presidentin arvostelu on epäreilua, eikä yksittäisiin sanoihin kannata takertua.

– On erittäin mielenkiintoinen ilmiö, etteivät selkeät valheet upota poliitikkoa. Ei ole vielä löytynyt selkeää syytä, miten se on mahdollista, toteaa Mustakallio.

Vastakkainasettelu on myös retorinen tehokeino. Puheessa sen tarkoitus on herättää kiinnostusta ja pitää kuulijat hereillä. Vastakkainasettelu profiloi puhujaa ja asettaa hänet tietyn asian puolelle. Vastakkainasettelun tavoitteena voi olla myös asioiden yksinkertaistaminen.

Helsingissä kohtaavat siis impulsiivinen ja laskelmoiva presidentti. Millainen on hyvä kättely?

– Lyhyt kättely on huono juttu, keskipitkä ja lämmin kättely olisi hyvä. Jos kättely olisi hyvin pitkä, se olisi jo erikoista, nauraa puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.

*Antti Mustakallio on Yle Radio Suomen [Sunnuntaivieras](https://areena.yle.fi/1-3239412)-ohjelman kesävieraana sunnuntaina 15.7.2018 kello 16.15.*
</body>
</article>

Viestissä on ensin ohje, sitten vastauksen muoto (JSON-skeema) ja lopuksi artikkeli. ChatGPT vastaa samassa koneluettavassa JSON-muodossa kuin meidän analyysimme.

Vaihe 4 Vertaa tulokseemme

Vertaa ChatGPT:n löytämiä havaintoja (signals) ja yhteenvetoa (summary) alla olevaan.

Tulokset eivät ole täsmälleen samat. ChatGPT voi käyttää eri mallia kuin me, eikä se ole sidottu vastausmuotoon yhtä tiukasti. Tekoäly myös vastaa hieman eri tavalla joka kerralla. Olennaista on, löytyvätkö samat havainnot samoista kohdista.

ChatGPT:n vastaus JSON-muodossa: yksi kielenkäyttöä koskeva havainto lainauksineen ja perusteluineen
Esimerkki ChatGPT:n vastauksesta. Havainnot ovat kohdassa signals: jokaisella on pisteet (1–3), lainaus artikkelista (quote) ja perustelu (reasoning). null tarkoittaa, ettei sen tyyppistä vinoumaa löytynyt.

Artikkeli käyttää Trumpista kielteisesti arvottavaa sanastoa. Lisäksi otsikko, väliotsikko ja lopetus rakentavat presidenttien retorisesta erosta vastakkainasettelevan kehyksen.

4.10.2026 gpt-5.6-luna Kehote →

Vinoumat

Kielenkäyttö

Donald Trump · kielteinen

Kehystäminen

Donald Trumpin ja Vladimir Putinin retorinen vastakkainasettelu · kielteinen